Ero sivun ”Enkeli-Elisa (Tarina)” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kesällä 2012 Suomessa levisi kulovalkean tavoin tarina 15-vuotiaasta teinistä, jota kutsuttiin Enkeli-Elisaksi. Netissä levinneen tarinan ja lehtiuutisten mukaan Elisa päätyi itsemurhaan, koska häntä oli kiusattu koulussa ja netissä. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden Laura Koljonen vertasi Enkeli- | Kesällä 2012 Suomessa levisi kulovalkean tavoin tarina 15-vuotiaasta teinistä, jota kutsuttiin Enkeli-Elisaksi. Netissä levinneen tarinan ja lehtiuutisten mukaan Elisa päätyi itsemurhaan, koska häntä oli kiusattu koulussa ja netissä. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden Laura Koljonen vertasi Enkeli-Elisan tarinaa vuosikymmenten takaiseen mätäkuun juttuun Ruokolahden leijonasta. Vielä tänä päivänä monet uskovat, että Ruokolahden metsissä todella vaelteli oikea leijona. | ||
Erikoiseksi tilanteen tässä tapauksessa teki se, että Enkeli-Elisan tarina ei ollut tunnettu ennen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen 7 / 2012 artikkelia aiheesta. Kirjoittajat Hanna Nikkanen ja Anu Sifverberg saivat kaiken lisäksi paljastuskirjoituksestaan Bonnierin journalistipalkinnon vuoden 2012 parhaasta jutusta. Siitäkin huolimatta että epäselväksi jäi, oliko tarinan takana todellisia henkilöitä ja tapahtumia vai ei. Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen Seiska-lehti teki 30 / 2012 -numerossaan Enkeli- | Erikoiseksi tilanteen tässä tapauksessa teki se, että Enkeli-Elisan tarina ei ollut tunnettu ennen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen 7 / 2012 artikkelia aiheesta. Kirjoittajat Hanna Nikkanen ja Anu Sifverberg saivat kaiken lisäksi paljastuskirjoituksestaan Bonnierin journalistipalkinnon vuoden 2012 parhaasta jutusta. Siitäkin huolimatta että epäselväksi jäi, oliko tarinan takana todellisia henkilöitä ja tapahtumia vai ei. Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen Seiska-lehti teki 30 / 2012 -numerossaan Enkeli-Elisan tarinasta omakustannekirjan kirjoittaneesta Minttu Vettenterästä mediajulkkiksen. | ||
Vuosien päästä mm. Iltalehdessä 7.4.2019 kirjailija Minttu Vettenterä on arvioinut silloista tapahtumia ja todennut, että toimisi nyt toisin kuin silloin. Hän olisi kertonut, ettei | Vuosien päästä mm. Iltalehdessä 7.4.2019 kirjailija Minttu Vettenterä on arvioinut silloista tapahtumia ja todennut, että toimisi nyt toisin kuin silloin. Hän olisi kertonut, ettei Elisaa ole olemassa, vaikka kuvatut tapahtumat sinänsä olivat tosia. Syynä tähän oli mm. vihapuhe, jonka kohteeksi Vettenterä joutui, mikä on jatkunut tähän päivään asti. | ||
Olennaista ei ole, onko Enkeli- | Olennaista ei ole, onko Enkeli-Elisaa ollut olemassa vai ei vaan että koulukiusattuja nuoria ajautuu jos ei suoranaisesti itsemurhiin niin ainakin harkitsemaan tällaistakin vaihtoehtoa. | ||
Yllättävä ja laaja julkisuus sai jopa poliisin kiinnostumaan Enkeli- | Yllättävä ja laaja julkisuus sai jopa poliisin kiinnostumaan Enkeli-Elisasta. Poliisi ei ollut kiinnostunut - toisin kuin media -, oliko Elinaa olemassa vai ei vaan mitä Minttu Vettenterä hyötyi saamastaan julkisuudesta. Oletuksena oli, että hän oli itse luonut valtavan julkisuuden, mihin hänen oletettiin tähdänneenkin lisätäkseen kirjansa Jonakin päivänä kaduttaa (2012) myyntiä. Mm. Minttu Vettenterä piti poliisin toimintaa outona, sillä vaikka poliisin epäilyt olisivat pitäneet paikkansakin, mitään rikollistahan tällaisessa toiminnassa ei sinänsä ollut. | ||
Kirjan lisäksi Vettenterä piti yllä blogia, johon | Kirjan lisäksi Vettenterä piti yllä blogia, johon Elisan kuvitteellinen isä kirjoitti kirjoituksia Elinan kuoleman jälkeen. Blogissa isä kävi mm. läpi omaa kiusaamishistoriaansa, sillä isä oli ollut nuorena koulukiusaaja. Kirjassa kerrotaan miten isä oli yhteydessä lukuisiin miehiin ja naisiin, joita hän oli kouluaikaan kiusannut ja selvitti samalla välejään kiusattujensa kanssa. Kirjailija kirjoitti Elisasta myös omassa Minttis-blogissaan. | ||
Minttu Vettenterä loi | Minttu Vettenterä loi Elisalle myös Facebookiin muistosivuston, minkä suosio räjähti niin, että heinäkuussa 2012, sillä oli yli 40 000 seuraajaa ja määrä kasvoi kaikkiaan yli 60 000:een. | ||
Koulukiusaamiseen Enkeli- | Koulukiusaamiseen Enkeli-Elisan tapauksen ansiosta havahtuneet ihmiset perustivat jopa yhdistyksen ''Ei kiusata!'', joka rekisteröityi elokuussa 2012. | ||
{{Tynkä}} | {{Tynkä}} | ||
Versio 15. huhtikuuta 2021 kello 08.58
Kesällä 2012 Suomessa levisi kulovalkean tavoin tarina 15-vuotiaasta teinistä, jota kutsuttiin Enkeli-Elisaksi. Netissä levinneen tarinan ja lehtiuutisten mukaan Elisa päätyi itsemurhaan, koska häntä oli kiusattu koulussa ja netissä. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden Laura Koljonen vertasi Enkeli-Elisan tarinaa vuosikymmenten takaiseen mätäkuun juttuun Ruokolahden leijonasta. Vielä tänä päivänä monet uskovat, että Ruokolahden metsissä todella vaelteli oikea leijona.
Erikoiseksi tilanteen tässä tapauksessa teki se, että Enkeli-Elisan tarina ei ollut tunnettu ennen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen 7 / 2012 artikkelia aiheesta. Kirjoittajat Hanna Nikkanen ja Anu Sifverberg saivat kaiken lisäksi paljastuskirjoituksestaan Bonnierin journalistipalkinnon vuoden 2012 parhaasta jutusta. Siitäkin huolimatta että epäselväksi jäi, oliko tarinan takana todellisia henkilöitä ja tapahtumia vai ei. Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen Seiska-lehti teki 30 / 2012 -numerossaan Enkeli-Elisan tarinasta omakustannekirjan kirjoittaneesta Minttu Vettenterästä mediajulkkiksen.
Vuosien päästä mm. Iltalehdessä 7.4.2019 kirjailija Minttu Vettenterä on arvioinut silloista tapahtumia ja todennut, että toimisi nyt toisin kuin silloin. Hän olisi kertonut, ettei Elisaa ole olemassa, vaikka kuvatut tapahtumat sinänsä olivat tosia. Syynä tähän oli mm. vihapuhe, jonka kohteeksi Vettenterä joutui, mikä on jatkunut tähän päivään asti.
Olennaista ei ole, onko Enkeli-Elisaa ollut olemassa vai ei vaan että koulukiusattuja nuoria ajautuu jos ei suoranaisesti itsemurhiin niin ainakin harkitsemaan tällaistakin vaihtoehtoa.
Yllättävä ja laaja julkisuus sai jopa poliisin kiinnostumaan Enkeli-Elisasta. Poliisi ei ollut kiinnostunut - toisin kuin media -, oliko Elinaa olemassa vai ei vaan mitä Minttu Vettenterä hyötyi saamastaan julkisuudesta. Oletuksena oli, että hän oli itse luonut valtavan julkisuuden, mihin hänen oletettiin tähdänneenkin lisätäkseen kirjansa Jonakin päivänä kaduttaa (2012) myyntiä. Mm. Minttu Vettenterä piti poliisin toimintaa outona, sillä vaikka poliisin epäilyt olisivat pitäneet paikkansakin, mitään rikollistahan tällaisessa toiminnassa ei sinänsä ollut.
Kirjan lisäksi Vettenterä piti yllä blogia, johon Elisan kuvitteellinen isä kirjoitti kirjoituksia Elinan kuoleman jälkeen. Blogissa isä kävi mm. läpi omaa kiusaamishistoriaansa, sillä isä oli ollut nuorena koulukiusaaja. Kirjassa kerrotaan miten isä oli yhteydessä lukuisiin miehiin ja naisiin, joita hän oli kouluaikaan kiusannut ja selvitti samalla välejään kiusattujensa kanssa. Kirjailija kirjoitti Elisasta myös omassa Minttis-blogissaan.
Minttu Vettenterä loi Elisalle myös Facebookiin muistosivuston, minkä suosio räjähti niin, että heinäkuussa 2012, sillä oli yli 40 000 seuraajaa ja määrä kasvoi kaikkiaan yli 60 000:een.
Koulukiusaamiseen Enkeli-Elisan tapauksen ansiosta havahtuneet ihmiset perustivat jopa yhdistyksen Ei kiusata!, joka rekisteröityi elokuussa 2012.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteitä
Enkeli-Elisa. Wikipedia ([1])
Kertomuksen vaarat. Kriittisiä ääniä tarinataloudesta. Maria Mäkelä ym. (toim.). Vastapaino. 2020
Hanna Nikkanen & Anu Silfverberg. Uskomaton murhenäytelmä. 15-vuotiaan Elisan itsemurha oli musertava asia, mutta siitä käynnistyi jotain hyvää: koulukiusaamista vastustava Enkeli-Elisa-kampanja. Vain yksi asia vaivaa: onko Elisaa ollut olemassa? Helsingin Sanomat. Kuukausiliite 7 / 2012. ([2])
Enkeli-Elisa puhuttaa - tukijat raivostuivat HS:lle. Ilta-Sanomat ([3]) (STT) 7.7.2012
Ville Matilainen. Tapaus Enkeli-Elisa. Yle / Elävä arkisto 18.7.2012 ([4])
Laura Koljonen. Enkeli-Elisan tapaus - Kuukausiliite teki julkkiksen. Suomen Kuvalehti 5.8.2012 ([5])
Emmi Oksanen. ”Toivottavasti lapsesi kuolevat” – Minttu Vettenterä keksi seitsemän vuotta sitten Enkeli-Elisan, ja ihmiset ovat edelleen todella vihaisia. Iltalehti 7.4.2019 ([6])