Ero sivun ”Eerikinkronikka” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua. | Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua. | ||
Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua | Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kuninkaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus. | ||
Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]]. | Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa [[Häme]] ja [[Hämäläiset]]. | ||
[[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa): | [[Julius Ailio]] antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa): |
Versio 1. maaliskuuta 2021 kello 09.48
Eerikinkronikka (Erikskrömikan) Ruotsin valtakunnan varhaisin historianteos. Se on myös vanhin säilynyt ruotsalaisten tekemäksi ja ruotsikieliseksi mainittu tunnettu kirjallinen tuotos. Kronikan kirjoittajaan, tarkkaa aikaa tai paikkaa ei varmuudella tunneta. Se on mitä todennäköisimmin kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella ja Julius Ailio määrittelee ajoituksen 1320-luvulle. Tekstin syntypaikaksi jotkut tutkijat ovat arvelleet sekä Tukholmaa että Turkua.
Se on kuvaus keskiajalta, jolloin ruotsalaiset tekivät Suomeen 1249-1250 toisen ristiretken. Ja Julius Ailio toteaa teoksen olevan pikemminkin historiallisen runoelman kuin aikakirjan. Se on lisäksi täynnä erilaisia juonitteluja ja taistelua kuninkaan kruunusta, sillä tuolloin Ruotsin kuninkuus ei ollut perinnöllinen vaan niin sanottu vaalikuninkuus.
Teoksessa mainitaan ensimmäistä kertaa Häme ja Hämäläiset.
Julius Ailio antaa teoksessaan kronikan Hämettä kuvaavasta osasta seuraavan vapaamuotoisen käännöksen (alkuperäinen ruotsikielinen teksti on myös ohessa):
«Silloin käski kuningas Erik koko valtakuntaansa, |
THa loth konung erik ouer alt sith rike |
Kuuntele Hämeenlinnan Lydiasta katkelma Erikin kronikasta.
Lähteet
Julius Ailio. Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Teoksessa: Hämeenlinnan kaupungin historia. 1 osa. Hämeenlinna. 1917.
Eerikinkronikka. Wikipedia ([1])
Erikskrönikan. Projekt Runeberg 12.5.1996
Ristiretket Suomeen. Wikipedia ([2])