Ero sivun ”Lintuinfluenssa” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Pandemian uhka?== | ==Pandemian uhka?== | ||
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2. uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi | Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2. uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei kuitenkaan ollut aiemmin tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka olivat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, olivat sairastuneet. | ||
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2003 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä. | Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2003 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä. |
Versio 23. helmikuuta 2021 kello 12.16
Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta. Seuraavan kerran vuonna 2018 merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2., eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2. virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan.
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti epidemian seurauksena siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkaa 8.2. ja kestää 16 viikkoa eli kestää lintujen kevätmuuton ajan.
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.
Pandemian uhka?
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2. uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei kuitenkaan ollut aiemmin tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka olivat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, olivat sairastuneet.
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2003 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.
Lähteitä
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([1])
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT)
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)