Ero sivun ”Aino Kurki-Suonio” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
== Pappi teki syntiä ==
== Pappi teki syntiä ==


Suomen kirjastolaitoksen synnyttäjä Helle Kannilla arvio Aino Kurki-Suonio ainokaista Arvostelevassa Kirjaluettelossa vuonna 1042 tähän tapaan:
Suomen kirjastolaitoksen synnyttäjä Helle Kannila arvio Aino Kurki-Suonion ainokaista Arvostelevassa Kirjaluettelossa vuonna 1942 tähän tapaan:


:''Omalaatuinen kertomus papin perheestä, missä syntyy ristiriitoja ja vaikeuksia erään valheen vuoksi. Tuon valheen on pappi'' ''melkein itsetiedottomasti lausunut vakuuttaessaan poliisiviranomaisille, ettei seurakunnan kolehdinkannon yhteydessä ole'' ''tapahtunut mitään epäiltävää, pohjalla halu suojella puoluetoveria. Tekijän otteessa on miellyttävää pyrkimystä rehelliseen ja'' ''syvälle tunkevaan sielunkuvaukseen, mutta kirja jää kuitenkin kokonaisuudessaan melko merkityksettömäksi.
:''Omalaatuinen kertomus papin perheestä, missä syntyy ristiriitoja ja vaikeuksia erään valheen vuoksi. Tuon valheen on pappi'' ''melkein itsetiedottomasti lausunut vakuuttaessaan poliisiviranomaisille, ettei seurakunnan kolehdinkannon yhteydessä ole'' ''tapahtunut mitään epäiltävää, pohjalla halu suojella puoluetoveria. Tekijän otteessa on miellyttävää pyrkimystä rehelliseen ja'' ''syvälle tunkevaan sielunkuvaukseen, mutta kirja jää kuitenkin kokonaisuudessaan melko merkityksettömäksi.

Versio 13. lokakuuta 2020 kello 12.51

Aino Kurki-Suonio (1900 - 1975) oli pianisti ja pianonsoiton opettaja, joka antoi yksityistunteja ja toimi Hämeenlinnan musiikkiopiston pianonsoiton lehtorina.

Teokset

Pappi teki syntiä. Karisto. 1942

Pappi teki syntiä

Suomen kirjastolaitoksen synnyttäjä Helle Kannila arvio Aino Kurki-Suonion ainokaista Arvostelevassa Kirjaluettelossa vuonna 1942 tähän tapaan:

Omalaatuinen kertomus papin perheestä, missä syntyy ristiriitoja ja vaikeuksia erään valheen vuoksi. Tuon valheen on pappi melkein itsetiedottomasti lausunut vakuuttaessaan poliisiviranomaisille, ettei seurakunnan kolehdinkannon yhteydessä ole tapahtunut mitään epäiltävää, pohjalla halu suojella puoluetoveria. Tekijän otteessa on miellyttävää pyrkimystä rehelliseen ja syvälle tunkevaan sielunkuvaukseen, mutta kirja jää kuitenkin kokonaisuudessaan melko merkityksettömäksi.

Lähteitä

Aino Kurki-Suonio. Kirjasampo ([1])

Kannila, Helle. 1942. Arvosteleva Kirjaluettelo