Ero sivun ”Gustafva Sofia Hjärne” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Hildegardin kohtalo on synnyttänyt toisen tarinan yhden paikallisista kummitustarinoista, joka elää vielä tänä päivänä, sillä Hildegardin tai Synnove-neidon sanotaan kuljeksivan linnassa itkien rakastettunsa perään. | Hildegardin kohtalo on synnyttänyt toisen tarinan yhden paikallisista kummitustarinoista, joka elää vielä tänä päivänä, sillä Hildegardin tai Synnove-neidon sanotaan kuljeksivan linnassa itkien rakastettunsa perään. | ||
Anonyymi runoelma ilmestyi samana vuonna, kun Hämeenlinna paloi, ja runoteosta myytiin kaupungin kodittomiksi jääneiden asukkaiden auttamiseksi. | |||
==Teokset== | ==Teokset== | ||
| Rivi 16: | Rivi 18: | ||
Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016 | Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016 | ||
Hjärne kirjoitti muitakin runoja, joita julkaistiin eri lehdissä mm. Saimassa. Gustafva Hjärne debytoi runoilijana Schiller-mukaelmalla [[Tidningar ifrån Helsingfors]] -lehdessä 1830. | |||
==Käännöksistä== | |||
Gustafva Hjärne käänsi 1830- ja 1840-luvulla ruotsiksi kaksi pientä Th. Körnerin näytelmää. [[Så äro de alla]] -näytelmän esitti Delandin teatteriryhmä noin 1840. [[Guvernanten]], joka oli kirjoitettu aleksandriini-runomittaan, esitettiin vasta kääntäjän kuoleman jälkeen. | |||
Lisäksi hän käänsi ranskaksi Anna Maria Lenngrenin runon [[Porträtterna]] sekä | |||
yhden Zachris Topeliuksen kirjoittaman [[runon]]. | |||
==Lähteitä== | ==Lähteitä== | ||
Versio 24. huhtikuuta 2020 kello 10.47
Gustafva Sofia Hjärneä (o.s. Rosenborg, s. 1780 - k. 1860) on tituleerattu kääntäjäksi ja runoilijaksi, mikä oli harvinaista 1800 -luvun alussa, jolloin J.L. Runebergkin vasta aloitteli kirjailijan uraansa. Gustafva syntyi jossain päin Ruotsia ja kuoli Helsingissä, mutta piti kirjallista salonkia myös Hämeenlinnassa, kun hänen miehensä Gustaf oli maaherrana Hämeenlinnassa.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Hämeen linna
Gustafva Sofia Hjärnen runoelma perustuu varhaiskeskiaikaiseen hämäläiseen legendaan ja se on yksi varhaisimmista suomalaisten naisten julkaisemista kirjoista. Teos ilmestyi vasta vuonna 2016 ensimmäistä kertaa suomeksi!
Tarinassa Birger-jaarli saapuu sisarensa Hildegardin kanssa Suomeen levittääkseen kristinuskoa. Hildegard rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön. Birger estää rakastavaisten yhteiselon lukitsemalla sisarensa pieneen kammariin - tai muuraamalla linnan seinään ns. Kukkotorniin.
Hildegardin kohtalo on synnyttänyt toisen tarinan yhden paikallisista kummitustarinoista, joka elää vielä tänä päivänä, sillä Hildegardin tai Synnove-neidon sanotaan kuljeksivan linnassa itkien rakastettunsa perään.
Anonyymi runoelma ilmestyi samana vuonna, kun Hämeenlinna paloi, ja runoteosta myytiin kaupungin kodittomiksi jääneiden asukkaiden auttamiseksi.
Teokset
Tawastehus Slott: en Romans af Birger Jarls af Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius, 1831
Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016
Hjärne kirjoitti muitakin runoja, joita julkaistiin eri lehdissä mm. Saimassa. Gustafva Hjärne debytoi runoilijana Schiller-mukaelmalla Tidningar ifrån Helsingfors -lehdessä 1830.
Käännöksistä
Gustafva Hjärne käänsi 1830- ja 1840-luvulla ruotsiksi kaksi pientä Th. Körnerin näytelmää. Så äro de alla -näytelmän esitti Delandin teatteriryhmä noin 1840. Guvernanten, joka oli kirjoitettu aleksandriini-runomittaan, esitettiin vasta kääntäjän kuoleman jälkeen.
Lisäksi hän käänsi ranskaksi Anna Maria Lenngrenin runon Porträtterna sekä yhden Zachris Topeliuksen kirjoittaman runon.
Lähteitä
J. R. Danielson, Suomen sota ja sotilaat vuosina 1808 ja 1809. 1896
Gustafva Sofia Hjärne. Kirjasampo ([1])
Forssell, Pia. Hjärne, Gustafva (1780 - 1860). Kansallisbiografia ([2])
Gustafva Sofia Hjärne. Wikipedia ([3])