Vuorentaan vanhainkoti

Hämeenlinnan uusi kunnalliskoti toimi Vuorentakana vuosina 1953-2010.

Tausta

Hämeenlinnassa toimi aikaisemmin kunnalliskoti Myllymäessä puurakennuksessa. Tonttiin liittyi myös erillinen mielisairasosasto ja maatila.

Suunnittelu

Hämeenlinnan kaupunki hankki tontin uutta kunnalliskotia varten vuonna 1945. Kaupunki järjesti vuonna 1948 kutsukilpailun, jonka voitti arkkitehti V. R. Rytöhonka. Kaupungin hallitus mietti voisiko toteuttaa rakennuksen omana työnä. Päätettiin kuitenkin pyytää tarjoukset, joiden perusteella toteuttajaksi valittiin Rakennusliike Eino Viesti Oy. Putkityöt annettiin Veljekset Helanderille.

Rakennukset

Rakennuksesta tuli upea. Julkisivuissa käytettiin rapattuja pintoja ja sokkelissa liuskekivi päällystettä. Julkisivun täydentää erityiset kuusikulmaiset ikkunat. Keskiosa, jota nykyisin kutsutaan E osaksi on aumakattoinen ja kuusikulmainen. Sisääntulokerros sisältää keittiön ja korkean juhlasalin, jonka puuseinä on upea ja vino sisäkatto valaisimineen viimeistelee tilan. Kerroksen alapuolella toimii pesula mankeli ja silityshuoneineen. Viereiseen tilaan remontoitiin myöhemmin askartelutiloja sekä kioski ja kahvio. Kerroksessa on myös saunatilat. Alimmaisena sijaitsee perkaushuone, kylmiöt sekä pannuhuone polttoaine varastoineen. Nykyisin lämmitys toimii maakaasulla.

Yleinen osasto

A osa sisältää varsiaiset asuinhuoneet. Rakennus laskee portaittain rinteen mukaisesti ja liittyy keskiosalta talousosan eli E osaan. Jokainen osa sisälsi portaikon. Talossa pyrittiin kodinomaisuuteen ja siksi se jaettiin pieniin yksiköihin. Jokainen yksikkö sisälsi seitsemän asuinhuonetta ja käytävän päässä viihtyisän takkahuoneen, joka sisälsi myös pienen keittonurkkauksen. Huoneissa oli vain pesuallas ja WC ja pesutilat olivat yhteiset. Talo on kaksikerroksinen ja sisältää viisi portaikkoa joten yksiköitä toimi yhteensä kymmenen. Ylimmän osan huoneet tehtiin alunperin kahdelle hengelle, joten ne ovat muita suurempia. Myöhemmin tiloja muunneltiin ja isommat huoneet saivat oman kylpyhuoneen ja pienempiin sijoitettiin uusi kylpyhuone kahden huoneen väliin. Samassa yhteydessä keskiosalle asennettiin hissi. Päärakennus nimettiin Vuorenhoviksi.

E osa liittyy talousrakennukseen yhdyskäytävän välityksellä. E osa toimi alunperin työntekijöiden asuntolana. Yläkerrassa sijaitsi yhdeksän huonetta sekä yhteiset keittiö ja kylpyhuonetilat. Alakerrassa oli lisää huoneita ja vahtimestarin asunto. Kellarissa sijaitsivat pukuhuoneet. 70-luvun alkaessa yläkerta muutettiin hoidettavien huoneiksi ja alakerta hallinnolle kaupungin arkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaan.

Sairasosastot

Sairasosasto toimi erillisessä B talossa alarinteen puolella. Aumakattoinen kahdesta siivestä koostuva rakennus valmistui saman aikaisesti päärakennuksen kanssa ja sulautuu arkkitehtuurisesti kokonaisuuteen. Sairaspaikkoja oli yhteensä 34 ja lisäksi alarinteen puolella neljä huonetta. Rinnetalon alakertaa kaivettiin vuosien mittaan auki ja sinne sijoitettiin vaiheittain mm. fysioterapeutin huone, apteekki, sosiaalitiloja ja uusia hoitohuoneita. Nykyisin rakennusta kutsutaan Koivupirtiksi.

C talo eli Metsäpirtti on toinen erillinen talo tontilla. Talossa toimi aluksi mielisairasosasto. Osasto muutti jo vuonna 1959 Pappilanniemeen, jolloin talo remontoitiin toiseksi sairasosastoksi. Pohjoispäätyyn rakennettiin 80 luvulla hissin sisältänyt lisäosa, joka onnistuttiin liittämään hienosti alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

Hoito

Vanhainkodin muutettua Vuorentaakse ei uudistunut ainoastaa puitteet, vaan muutto merkitsi huomattavaa parannusta asukkaiden oloihin. Uusi johtaja Hilda Kattelus edusti uutta suuntausta vanhusten hoidossa. Vanhat usein aika ankaratkin metodit saivat väistyä. Samassa yhteydessä henkilökunnan määrää lisättiin kasvaneen asukasmäärän vaatimalle tasolle. Vanhassa kunnalliskodissa oli vuosia toimittua vajaalla henkilökunnalla. Asukkaille osoitettin kuitenkin edellen tehtäviä joihin osallistuivat voimiensa mukaan. He osallistuivat kasvimaan hoitoon ja talvisin kutoivat mattoja. Muutamille mies asukkaille osoitettiin lämmityksen hoito. Työhön osallistujille maksettiin ahkeruusrahaa.

Nykytilanne

Kotihoidon kehittyessä vanhainkoteihin sijoitettiin entistä huonokuntoisempia asukkaita. Tämä aiheutti ongelmia eniten rinteeseen rakennetussa Vuorentaan vanhainkodissa, jossa liikkuminen muodostui vaikeaksi. Vanhainkoti päätettiin muutta uusiin tiloihin. Ensin tyhjeni päärakennus Vuorenhovi vuonna 2006. Koivupirtti ja Metsäpirtti loppuvuiodesta 2010. Nykyisin talossa toimii kehitysvammaisten, autistien ja mielenterveyskuntoujien asumispalvelujen yksiköitä. Metsäpirtti remontoitiin päiväkodiksi ja neuvolaksi. Tonttia kaavaillan asuinkäyttöön ja nykyiset rakennukset on osoitettu purettaviksi lähitulevaisuudessa.

Lähteet

Koskimies: Hämeenlinnan kaupungin historia. ISBN 951-23-1186-0

Hämeenlinnan Kaupungin kunnalliskertomukset 1952-1970