Valokuvaamo Hellaksen kuvia Jokioisista

Jokioisten kirjastossa kerättiin tietoja valokuvaamo Hellaksen vanhoista valokuvista Forssan museon kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa. Artikkelissa on nähtävillä otos esillä olleista valokuvista.

Jokioisten kartano ja Ferrarian tehtaat

Jokioisten kartano rakennettiin vuosien 1794-1798 välisenä aikana ja se oli aikoinaan maan suurin yksityisen omistama kivitalo. Kartanon läheisyyteen alkoi kehittyä erilaista teollista toimintaa: saha, mylly, kehräämö ja vanutuslaitos.

Jokioisten kartano. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

”Raudan jalostus sai Jokioisilla alkunsa Ruotsin vallan lopulla, kun Jokioisten kartanon silloinen omistaja läänin maaherra ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrand sai vuonna 1804 luvan perustaa kankirautapajan pitäjän läpi virtaavan Loimijoen varrelle. Täällä alettiin valmistaa vesivoimalla raakaraudasta seppien raaka-aineeksi kelpaavaa kankirautaa.” (Yliaho Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä)

Kun Verkatehdas lopetti toimintansa ja siirtyi Tampereelle, sen tiloihin sijoitettiin 1800-luvun loppupuolella ensimmäiset naulakoneet.

Jokioisten Ferrarian alueelta, Loimijoen varrelta. Voimalaitos ja pato, oikealla vanhan naulatehtaan pääty. Nykyään se toimii lankatehtaan varastona. Halkokasat joen rannalla olivat lämmitystä ja veturia varten – kapearaiteinen junayhteys helpotti tuotteiden kuljetusta. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

Kartano ja tehtaat muuttuivat vuonna 1872 osakeyhtiöksi. Kankipajaa laajennettiin ja vuonna 1875 valmistui prässinaulatehdas. Lankanaulatehdas rakennettiin joen kartanon puoleiselle rannalle 1898. Ferraria Oy osti Jokioisten naulatehtaan vuonna 1903. Kartano oli kuitenkin kiinteästi mukana toiminnassa, koska se omisti kolmanneksen Ferrarian osakkeista.

Kankiraudan tuotannosta luovuttiin vuonna 1903 ja tilat otettiin lankavetomon ja galvanointiosaston käyttöön. Näille osastoille rakennettiin uusi toimitila vuonna 1912 kosken alapäähän etelärannalle. 1904 hankittiin ensimmäinen piikkilankakone. 1910-luvun alussa tehdasalue oli siinä laajuudessa, jossa toimittiin aina sotien alkamiseen asti. Komea voimalaitos rakennettiin vuonna 1926.

Vuonna 1926 valmistunut Ferrarian voimalaitos. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

Ferrarian alueelle ruukin viereen rakennettiin 1900-luvun alussa Seppäinmäen asuinalue työläisiä varten. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

Jokioisten VPK ja VPK talo

Jokioisten vapaapalokunta on perustettu vuonna 1894, jolloin jäsenistöstä ainakin puolet oli naulatehtaan palveluksessa.

Ensimmäisen talon suunnittelu ja rahoitus lähti alkuun vuonna 1911. Tukea saatiin naulatehtaalta, kartanosta ja siirappitehtaalta. Vihkiäisjuhla pidettiin vuonna 1913. Palokunnantalo oli aikanaan paikkakunnan ainoa julkinen tila, joten sitä vuokrattiin ahkerasti myös muille käyttöön. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1920. Parissa vuodessa nousi uusi, tiilirakenteinen talo. Sen alakerrassa oli tilava juhlasali, ylhäällä ravintola. Siellä järjestettiin ahkerasti juhlia, tilaa vuokrattiin edelleen ja siellä näytettiin myös elokuvia. Nähtiinpä siellä esiintymässä jopa kiertäviä teatteriseurueita.

Järjestyksessään toinen Jokioisten palokunnantalo valmistui 1922. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

1960-luvulla VPK rakensi uuden tanssipaikan, Leimukallion, kerätäkseen varoja toimintaansa varten. Vanha talo myytiin ja se sai väistyä uuden pankkirakennuksen tieltä.

Palokunnan kenttä Jokioisilla. Oikealla ravintola, vasemmalla tanssilava sekä keskellä esiintymislava. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas

Palokunnan jokavuotiset juhlat järjestettiin palokunnankentällä. Ne olivat jokioislaisten vuoden kohokohta. Koko perheelle tarkoitetuissa juhlissa kuunneltiin musiikkiesityksiä ja puheita, pelattiin kenttäpelejä ja paikalla oli tietenkin ravintola. Usein juhliin liittyi myös palokuntalaisten juhlallinen paraati. Kentällä järjestettiin muitakin yleisötapahtumia, esimerkiksi Osuuskauppajuhlia. Kesäaikaan tanssilavalla oli säännöllisesti tanssit.

Lähteet

Yliaho, Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä. Jokioisten naulatehtaan työntekijän muotokuva n. 1900-1940. Museovirasto, Työväenkultturiprojektin julkaisu 3. Helsinki 1984
Joenpalo, Ilkka: Muistimatkalla Jokioisissa (Lounais-Hämeen Joulu 2009)
Joenpalo, Ilkka: Sosiaaliset suhteet Jokioisten naulatehtaalla, muistikuvia nuoruuteni yliopistosta (Lounais-Hämeen Joulu 2010)
Joenpalo, Ilkka: Siihen aikaan, kun tehtaan pilli ohjasi elämänmenoa Jokioisilla (Lounais-Hämeen Joulu 2011)