Ero sivun ”Hattelmalanharju” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 25: Rivi 25:
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/194 katkelma Runebergin runosta Vänrikin markkinamuisto] lausuttuna. Luenta perustuu Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1918 painokseen, jonka käännös on [[Paavo_Cajander|Paavo Cajanderin]]. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.<br>
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/194 katkelma Runebergin runosta Vänrikin markkinamuisto] lausuttuna. Luenta perustuu Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1918 painokseen, jonka käännös on [[Paavo_Cajander|Paavo Cajanderin]]. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.<br>


[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Luonnonsuojelualueet]]
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Luonnonsuojelualueet]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.57

Kuvassa harjulla sijaitseva "pusupömpeli" eli matala näkötorni, joka sijaitsee harjun korkeimmalla paikalla. Kuva otettu tammikuussa 2010 eli runsalumisena talvena.

Hattelmalanharju on Salpausselästa pohjoiseen työntyvän harjumuodostelman osa, joka sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin eteläosassa, erottaen Hattelmalan ja Kankaantaustan kylät toisistaan.

Harjun pinta-ala on 39 hehtaaria, ja sieltä on hyvä näkyvyys Hämeenlinnan kaupunkiin. Harjun korkeimmalle paikalle on rakennettu matalahko näkotorni, johon on kiinnitetty tunnetut Runebergin säkeet Vänrikki Stoolin tarinoista:

Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!

Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas harju- ja lehtokokonaisuus. Sitä se on myös historiallisesti, koska sieltä on löydetty esihistorialliseen aikaan sijoittuvia kätkölöytöjä.

Harjun koillis- ja lounaisrinteillä sijaitsee edustava harjulehto, joka on säilynyt melko yhtenäisenä ja suhteellisen luonnontilaisena. Harjun kasvillisuus on vaihtelevaa ja se koostuu pähkinälehdoista aina karuihin harjumetsätyyppeihin saakka. Suuri puusto on tyypillisesti havupuuvaltaista, mutta sen alla on paikoin tiheää ja hyvin kehittynyttä pähkinäpensaikkoa, joka on usein jopa ryteikön omaisessa luonnontilassa.

Harjun luonnosta löydetään esim.:

  • Varstasara
  • Mäkiminttu
  • Pähkinäpensas
  • Lehtoarho
  • Lehto-orvokki

Harju on suojeltu vuonna 1965, mutta vain osittain eli 25 hehtaaria. Alueesta loput on asemakaavoitettu suojelualueeksi. Se kuuluu myös valtakunnalliseen harjujen- ja lehtojensuojeluohjelmaan ja se on Hämeen seutukaavassa SU1-merkinnällä.

Lisätietoja