Ero sivun ”Voitto Eloranta” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 30: Rivi 30:
*Urpo Syrjä: Hauhon kansakoulut 1871-1976, sataviisi vuotta kansanopetustyötä Hauholla. Julkaisija Hauhon kunta 1979
*Urpo Syrjä: Hauhon kansakoulut 1871-1976, sataviisi vuotta kansanopetustyötä Hauholla. Julkaisija Hauhon kunta 1979


[[Category:Janakkalalaisia|Eloranta, Voitto]] [[Category:Kansanedustajia|Eloranta, Voitto]]
[[Category:Janakkalalaisia|Eloranta, Voitto]] [[Category:Kansanedustajia|Eloranta, Voitto]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.57

Voitto Viktor Eloranta (aik. Johan Viktor Lindroos), (6. heinäkuuta 1876 Janakkala - 1923 teloitettu Neuvosto-Venäjällä) oli Janakkalassa syntynyt 

Voitto Eloranta.jpg

 kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, kansanedustaja ja kauppapuutarhuri.

Elämäkerta

Voitto Eloranta vietti hyvin värikkään, mutta lyhyeksi jääneen elämän. Hän syntyi janakkalaisen räätäli Viktor Lindroosin ja tämän puolison Miina Kustaantyttären perheeseen. Syksyllä 1906 hän avioitui Agnes Elvira Maria Willmanin kanssa. Puoliso oli laajasti opiskellut ja monipuolinen kirjailija ja poliitikko.

Janakkalaan oli perustettu jo vuonna 1861 kansakoulu. Voitto Eloranta kävi tämän kunnallisen oppilaitoksen ja sen jälkeen jatkoi opintojaan Jyväskylän seminaarissa, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuoonnna 1899.

Ennen eduskuntaan valitsemistaan Eloranta työskenteli kansakoulunopettajana Hauholla Miehoilan kansakoulussa 1899-1902 ja Hauhon Kirkonkylän kansakoulussa 1902-1903. Miehoilan koulu oli perustettu 1894. Miehoilan koulurakennus valmistui 1898, sitä ennen koulu toimi vuokrahuoneistossa. Kirkonkylän koulu oli perustettu 1875, jona vuonna myös vanhempi koulurakennus valmistui.

Hauhon vuosien jälkeen Eloranta työskenteli opettajana Hausjärvellä 1903-1905. Osittain eduskuntatyön ohessa Eloranta toimi myös Työmies-lehden toimittajana 1906-1911 sekä Juna-lehden toimittajana 1907-1909.

Voitto Eloranta valittiin eduskuntaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Hän tuli valituksi Hämeen eteläisestä vaalipiiristä ja hän edusti Suomen sosialidemokraattista puoluetta. Hänen valittiin uudelleen vuosina 1909-1911 kokoontuneen eduskunnan jäseneksi. Hän oli edustajakausinaan jäsenenä pankkivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa sekä talousvaliokunnassa.

Kun Eloranta ei tullut uudelleen valituksi vuoden 1911 vaaleissa, niin hän hankki vaimonsa kanssa kauppapuutarhan Espoon pitäjästä. Näin he molemmat toimivat myös kauppapuutarhureina.

Sisällissodassa vuonna 1918 Eloranta toimi punakaartin keskeisen rintaman esikunnassa. Sisällissodan jälkiselvittelyissä sekä Eloranta itse, että hänen puolisonsa siirtyivä Venäjän puolelle ja Pietariin.

Venäjä

Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan osa Voitto Elorannan perheestä, vaimo, poika ja nuorin tytär siirtyivät ensiksi Pietariin, mutta Voitto itse siirtyi sinne myohemmin erinäisten tuntemattomiksi jääneiden vaiheiden jälkeen. Perheen vanhin tytär, keskimmäinen lapsista, oli kuitenkin jätetty hoitoon kotimaahan. Myöhemmin perheen poika Voitto palasi myös Suomeen.

Venäjällä toimineen Suomen kommunistisen puolueen sisäisissä kahinoissa Eloranta tuomittiin syylliseksi murhaan ja hänet teloitettiin tästä syystä. Hänen puolisonsa oli myös pidätettynä, mutta tämä vapautettiin kaikista syytteistä. Kuitenkin Elviira katosi myöhemmin tuntemattomalla tavallla, kun hän oli mennyt Moskovaan. Hänet on myöhemmin todettu vangituksi heinäkuussä 1924. Elviira tuomitiin seuraavan vuoden huhtikuussa ja ammuttiin heti sen jälkeen.


Lähteet

  • Eduskunnan edustajamatrikkeli]
  • Jukka Paastela: Finnish Communism under Soviet Totalitarianism. Kikimora. 2003.
  • Maarit Vallinharju: Elvira Willman-Eloranta. Teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen. Helsinki. Tammi. 1967
  • Urpo Syrjä: Hauhon kansakoulut 1871-1976, sataviisi vuotta kansanopetustyötä Hauholla. Julkaisija Hauhon kunta 1979