Ero sivun ”Rabbe Enckell” versioiden välillä
(luokka tarkemmin) |
p (→Vaskihengitystä (Andedräkt av koppar): sisennys sitaattiin) |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Runoilija Rabbe Enckelin lyriikan huippuna mm. runoilija, kirjailija Helena Anhava pitää Vaskihengitystä (1946) -kokoelmaan sisältyvää sikermää 'Välisanat, pitkospuut', joka sisältyy ainakin kahteen suomenkieliseen teokseen. Toinen on postuumisti julkaistu Hiljaisuuden varjo : runoja vuosilta 1923-74 ja toinen on Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä. Runokokoelma ilmestyi muutama vuosi sodan jälkeen. | Runoilija Rabbe Enckelin lyriikan huippuna mm. runoilija, kirjailija Helena Anhava pitää Vaskihengitystä (1946) -kokoelmaan sisältyvää sikermää 'Välisanat, pitkospuut', joka sisältyy ainakin kahteen suomenkieliseen teokseen. Toinen on postuumisti julkaistu Hiljaisuuden varjo : runoja vuosilta 1923-74 ja toinen on Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä. Runokokoelma ilmestyi muutama vuosi sodan jälkeen. | ||
''Mitään ei elämässä tavoita,<br>ellei tavoita niitä sanoja,<br>jotka kuultavat<br>sitä mitä hengelle on kaikessa ja kaikissa yhteistä.<br>Mitään ei tavoita, ellei pysty kutomaan itselleen<br>pohjahaavia, kaikkiin meriin ja kaikkiin jokiin käypää.'' | :''Mitään ei elämässä tavoita,<br>ellei tavoita niitä sanoja,<br>jotka kuultavat<br>sitä mitä hengelle on kaikessa ja kaikissa yhteistä.<br>Mitään ei tavoita, ellei pysty kutomaan itselleen<br>pohjahaavia, kaikkiin meriin ja kaikkiin jokiin käypää.'' | ||
Vaskihengitystä -kokoelmaa on valikoiden kääntänyt suomeksi Tuomas Anhava. | Vaskihengitystä -kokoelmaa on valikoiden kääntänyt suomeksi Tuomas Anhava. | ||
== Teoksia == | == Teoksia == |
Versio 21. toukokuuta 2013 kello 16.12
Rabbe Arnfinn Enckell (1903 - 1974) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari ja akateemikko. Rabbe Enckell opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä maalaustaidetta Marcus Collinin maalauskoulussa. Hänen isänsä oli professori Karl Enckell, ja hänen veljensä (Olof ja Torger) olivat myös kirjailijoita. Rabbe Enckell oli kolmesti naimisissa (Heidi Runeberg, Alice Kaira, Aina Erikson).
Rabbe syntyi v. 1903 Tammelassa, jonne hänen isänsä oli vuotta aiemmin nimitetty Mustialan maamiesopiston johtajaksi. Ensimmäiset vuotensa hän asui Tammelassa, mutta koulunsa hän kävi Helsingissa, josta Karl Enckell sai professuurin.
Ensimmäinen runokokoelma Dikter julkaistiin v. 1923 ja ensimmäinen kuvataidenäyttely oli v. 1924. Enckell matkusteli paljon ympäri Eurooppaa (Ranska, Saksa, Italia, Pohjoismaat) ja Venäjällä. Monissa maissa hänellä oli matkojensa aikana taidenäyttelyitä.
Enckellin lyriikan tyyli kehittyi 1930-luvulla kokeellisuudesta, avantgardismista, kohti klassisempaa ilmaisua. Hänen runonsa käsittelivät mm. luontoa ja ihmiskohtaloa. Ennen muuta näytelmissä tulivat esiin antiikin myyttiset tarinat (esim. Orfeus ja Eurydike).
Rabbe Enckell kuului ns. Quosego -ryhmään kuten Edith Södergran, Elmer Diktonius ja Gunnar Björling, jotka olivat suomenruotsalaisen ja myös suomalaisen modernismin kärkinimiä. Ryhmä julkaisi samannimistä kirjallisuuslehteä. Ryhmä haki vaikutteita muualta maailmasta mm. Sigmund Freudin psykoanalyysistä.
Enckellin edustamaa ajatonta klassillisuutta ja yksilöllisyyttä alettiin vastustaa 1960-luvun lopun politisoitumisen aikana. Vasemmistolaiset kirjailijat ja kriitikot pitivät häntä konservatiivisena reliktinä, jollaisista mm. yliopistomaailmassa oli päästävä eroon. Yksi arvostelijoista oli kirjailija ja psykiatri Claes Andesson. Enckell sai Helsingin ja Uppsalan yliopistojen kunniatohtorin arvot v. 1960 ja v. 1963. Taiteen akateemikon arvonimen hän sai v. 1972.
Rabbe Enckell julkaisi yli 40 kirjallista teosta, ja häntä on pidetty tutkijana yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista modernismin kirjallisuusteoreetikoista. Hän mm. analysoi modernismin runokieltä, missä hän korosti sanojen selkeyden ja kielikuvien tarkkuuden merkitystä. Runot ruokkivat suoraan ihmisen ennen muuta näkö- ja kuuloaisteja.
Vaskihengitystä (Andedräkt av koppar)
Runoilija Rabbe Enckelin lyriikan huippuna mm. runoilija, kirjailija Helena Anhava pitää Vaskihengitystä (1946) -kokoelmaan sisältyvää sikermää 'Välisanat, pitkospuut', joka sisältyy ainakin kahteen suomenkieliseen teokseen. Toinen on postuumisti julkaistu Hiljaisuuden varjo : runoja vuosilta 1923-74 ja toinen on Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä. Runokokoelma ilmestyi muutama vuosi sodan jälkeen.
- Mitään ei elämässä tavoita,
ellei tavoita niitä sanoja,
jotka kuultavat
sitä mitä hengelle on kaikessa ja kaikissa yhteistä.
Mitään ei tavoita, ellei pysty kutomaan itselleen
pohjahaavia, kaikkiin meriin ja kaikkiin jokiin käypää.
Vaskihengitystä -kokoelmaa on valikoiden kääntänyt suomeksi Tuomas Anhava.
Teoksia
- Dikter (Runoja). 1923
- Flöjtblåsarlyckan (Huilunsoittajaonni). Runoja. 1925
- Tillblivelse. Novelleja. 1929
- Ljusdunkel. Novelleja. 1930
- Ett porträtt. Novelleja. 1931
- Vårens cistern (Kevään sammio). Runoja. 1931
- Landskapet med den dubbla skuggan (Kaksoisvarjomaisema). Runoja. 1933
- Tonbrädet (Ksylofoni). Runoja. 1935
- Herrar till natt och dag. Novelleja. 1937
- Valvet (Holvi). Runoja. 1937
- Lutad över brunnen (Kaivon ylle kumartunut). Runoja. 1942
- Andedräkt av koppar (Vaskihengitystä). Runoja. 1946
- Sett och återbördat (Nähtyä ja koettua). Runoja. 1950
- Skuggornas lysen (Varjojen valot). Runoja. 1953
- Strån över backen (Korsia kunnaalla). Runoja. 1957
- Kärnor av ögönblicket (Hetkien sydämet). Runoja. 1959
- Essay om livets framfart (Essee elämän riehunnasta). Esseitä. 1961
- Kalender i fragment (Katkelmain kalenteri). Runoja. 1962
- Det är dags (On aika). Runoja. 1965
- Dikt (Runoja). 1966
- Flyende spegel (Pakeneva peili). Runoja. 1974
- Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä / Thomas Warburton, Harry Martinson, Rabbe Enckell. 1977. ISBN 951-1-04320-X. Sis. runoja Vaskihengitystä -kokoelmasta
- Hiljaisuuden varjo: Runoja vuosilta 1923–1974. 2004. ISBN 951-1-19324-4