Ero sivun ”Kauriala” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
</widget> | </widget> | ||
== Kaurialan historiaa == | |||
1550-luvulle asti Kauriala oli pieni kolmitaloinen kylä ja kuului [[Renko|Rengon]] hallintopitäjään ja Vuorentaustan neljänneskuntaan. Se sijaitsi [[Vanha hautausmaa|vanhan hautausmaan]] ja [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmien]] kohdalla. Vuoden 1440 käräjillä [[Vanaja|Vanajan]] [[Miemala|Miemalassa]] mainitaan lautamiehenä tai todistajana Henrik Kauriala. Vuonna 1539 Kaurialassa oli kolme talonpoikaa: Tuomas Olavinpoika, Mikko Joonaanpoika ja Paavali Joonaanpoika. Suurin talo oli vuonna 1546 Mikko Paavalinpojalla. Vuonna 1557 tilat liitettiin [[Saaristen virkatalo|Saaren]] kartanon maihin ja [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] alaisuuteen. Korvaukseksi talonpojat saivat vastaavat tilat Rengon Nybyn eli Uudenkylän ja [[Kuittila|Kuittilan]] kylistä. Asiasta kehkeytyi kuningas Juhanan käskystä vuonna 1579 tutkintapyyntö, sillä linnanvouti Jöns Bruun oli antanut tilat laittomasti kyseisille talonpojille. Tilojen alkuperäiseksi omistajaksi mainittiin [[Hauho|Hauhon]] kirkkoherra Severi. Tutkinnan lopputuloksesta ei ole tietoa. | 1550-luvulle asti Kauriala oli pieni kolmitaloinen kylä ja kuului [[Renko|Rengon]] hallintopitäjään ja Vuorentaustan neljänneskuntaan. Se sijaitsi [[Vanha hautausmaa|vanhan hautausmaan]] ja [[Suomen kasarmit|Suomen kasarmien]] kohdalla. Vuoden 1440 käräjillä [[Vanaja|Vanajan]] [[Miemala|Miemalassa]] mainitaan lautamiehenä tai todistajana Henrik Kauriala. Vuonna 1539 Kaurialassa oli kolme talonpoikaa: Tuomas Olavinpoika, Mikko Joonaanpoika ja Paavali Joonaanpoika. Suurin talo oli vuonna 1546 Mikko Paavalinpojalla. Vuonna 1557 tilat liitettiin [[Saaristen virkatalo|Saaren]] kartanon maihin ja [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] alaisuuteen. Korvaukseksi talonpojat saivat vastaavat tilat Rengon Nybyn eli Uudenkylän ja [[Kuittila|Kuittilan]] kylistä. Asiasta kehkeytyi kuningas Juhanan käskystä vuonna 1579 tutkintapyyntö, sillä linnanvouti Jöns Bruun oli antanut tilat laittomasti kyseisille talonpojille. Tilojen alkuperäiseksi omistajaksi mainittiin [[Hauho|Hauhon]] kirkkoherra Severi. Tutkinnan lopputuloksesta ei ole tietoa. | ||
== Kauriala tänään == | |||
Kaurialassa vanhan hautausmaan vieressä Erottajakadulla on [[Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko|Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko]], jonka suunnitteli arkkitehti Mika Erno. [[Rantatori|Rantatorilta]] purettiin vanha ortodoksinen kirkko vuonna 1962, ja samana vuonna vihittiin uusi kirkko Aleksanteri Nevskille. | Kaurialassa vanhan hautausmaan vieressä Erottajakadulla on [[Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko|Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko]], jonka suunnitteli arkkitehti Mika Erno. [[Rantatori|Rantatorilta]] purettiin vanha ortodoksinen kirkko vuonna 1962, ja samana vuonna vihittiin uusi kirkko Aleksanteri Nevskille. | ||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Kauriala on suosittua asuinaluetta. 1900-luvun alusta peräisin olevat, suojellut puutalot kodikkaine pihoineen [[Gustaf Eurén|Eureninkadulla]], [[Armas Launis|Armas Launiksenkadulla]], Erottajakadulla ja Lukiokadun Kaurialan puoleisessa osassa luovat oman ilmeensä alueelle. Vanhin rakennus on Armas Launiksenkadun 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitkänomainen puutalo. Vuodelta 1909 on yhtenäinen [[Jugend-rakennuksia|jugend]]-rakennusten ryhmä. Myös [[Matti Alanko|Matti Alangonkadun]], Poltinahonkadun ja Parolantien välisellä alueella on vanhaa, 1920-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa. Vuonna 1984 suunniteltiin uusia kerrostaloja ns. Alasen 22 puutaloa käsittävään kortteliin, mutta hanke kariutui asukkaiden vastustukseen. Asukkaat lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa toivottiin alueen säilymistä puutaloalueena. Rakennuskielto astuikin voimaan toukokuussa vuonna 1984. Muutama asemakaavan mukainen kerrostalo rakennettiin vanhan hautausmaan läheisyyteen. Parolantien varrelle oli 1950-luvulla rakennettu Hämeenlinnan ensimmäiset tornitalot. | Kauriala on suosittua asuinaluetta. 1900-luvun alusta peräisin olevat, suojellut puutalot kodikkaine pihoineen [[Gustaf Eurén|Eureninkadulla]], [[Armas Launis|Armas Launiksenkadulla]], Erottajakadulla ja Lukiokadun Kaurialan puoleisessa osassa luovat oman ilmeensä alueelle. Vanhin rakennus on Armas Launiksenkadun 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitkänomainen puutalo. Vuodelta 1909 on yhtenäinen [[Jugend-rakennuksia|jugend]]-rakennusten ryhmä. Myös [[Matti Alanko|Matti Alangonkadun]], Poltinahonkadun ja Parolantien välisellä alueella on vanhaa, 1920-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa. Vuonna 1984 suunniteltiin uusia kerrostaloja ns. Alasen 22 puutaloa käsittävään kortteliin, mutta hanke kariutui asukkaiden vastustukseen. Asukkaat lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa toivottiin alueen säilymistä puutaloalueena. Rakennuskielto astuikin voimaan toukokuussa vuonna 1984. Muutama asemakaavan mukainen kerrostalo rakennettiin vanhan hautausmaan läheisyyteen. Parolantien varrelle oli 1950-luvulla rakennettu Hämeenlinnan ensimmäiset tornitalot. | ||
== Lähteet == | |||
Palmunen, Einar: Saaristen kuninkaallinen latokartano. Hämeenlinna 1965. | Palmunen, Einar: Saaristen kuninkaallinen latokartano. Hämeenlinna 1965. | ||
Versio 24. syyskuuta 2014 kello 09.10
Kauriala on kaupunginosa Hämeenlinnan keskustan länsipuolella. Kaurialan alueelle tehtiin asemakaava vuonna 1925. Kaavapiirustus on digitoituja siihen voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.99614" lon="24.44091">Kohteen nimi</marker> </widget>
Kaurialan historiaa
1550-luvulle asti Kauriala oli pieni kolmitaloinen kylä ja kuului Rengon hallintopitäjään ja Vuorentaustan neljänneskuntaan. Se sijaitsi vanhan hautausmaan ja Suomen kasarmien kohdalla. Vuoden 1440 käräjillä Vanajan Miemalassa mainitaan lautamiehenä tai todistajana Henrik Kauriala. Vuonna 1539 Kaurialassa oli kolme talonpoikaa: Tuomas Olavinpoika, Mikko Joonaanpoika ja Paavali Joonaanpoika. Suurin talo oli vuonna 1546 Mikko Paavalinpojalla. Vuonna 1557 tilat liitettiin Saaren kartanon maihin ja Hämeen linnan alaisuuteen. Korvaukseksi talonpojat saivat vastaavat tilat Rengon Nybyn eli Uudenkylän ja Kuittilan kylistä. Asiasta kehkeytyi kuningas Juhanan käskystä vuonna 1579 tutkintapyyntö, sillä linnanvouti Jöns Bruun oli antanut tilat laittomasti kyseisille talonpojille. Tilojen alkuperäiseksi omistajaksi mainittiin Hauhon kirkkoherra Severi. Tutkinnan lopputuloksesta ei ole tietoa.
Kauriala tänään
Kaurialassa vanhan hautausmaan vieressä Erottajakadulla on Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Mika Erno. Rantatorilta purettiin vanha ortodoksinen kirkko vuonna 1962, ja samana vuonna vihittiin uusi kirkko Aleksanteri Nevskille.
Kaurilassa on toiminut vuosikymmeniä alakoulu, joka tunnetaan nimellä Hämeenlinnan normaalikoulu sekä yläkoulu Kaurialan koulu. Kaurialassa on myös lukio sekä Tampereen yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikkö, jossa on mahdollista opiskella luokanopettajaksi. Opettajankoulutuslaitos ylläpitää myös museota kouluun liittyvistä esineistä. Opettajankoulutuslaitos siirtyy vuonna 2012 Tampereelle. Vanhasta normaalikoulusta tulee uusi suurkoulu.
Kaurialassa sijaitsee urheilustadion, joka toimii FC Hämeenlinnan kotikenttänä.
Kauriala on suosittua asuinaluetta. 1900-luvun alusta peräisin olevat, suojellut puutalot kodikkaine pihoineen Eureninkadulla, Armas Launiksenkadulla, Erottajakadulla ja Lukiokadun Kaurialan puoleisessa osassa luovat oman ilmeensä alueelle. Vanhin rakennus on Armas Launiksenkadun 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitkänomainen puutalo. Vuodelta 1909 on yhtenäinen jugend-rakennusten ryhmä. Myös Matti Alangonkadun, Poltinahonkadun ja Parolantien välisellä alueella on vanhaa, 1920-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa. Vuonna 1984 suunniteltiin uusia kerrostaloja ns. Alasen 22 puutaloa käsittävään kortteliin, mutta hanke kariutui asukkaiden vastustukseen. Asukkaat lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa toivottiin alueen säilymistä puutaloalueena. Rakennuskielto astuikin voimaan toukokuussa vuonna 1984. Muutama asemakaavan mukainen kerrostalo rakennettiin vanhan hautausmaan läheisyyteen. Parolantien varrelle oli 1950-luvulla rakennettu Hämeenlinnan ensimmäiset tornitalot.
Lähteet
Palmunen, Einar: Saaristen kuninkaallinen latokartano. Hämeenlinna 1965.
Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011