Ero sivun ”Haapamaja” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (yksi versio) |
Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58
Suomalaisen Sanomalehtiliiton albumissa Suomalainen osassa II vuodelta 1911 professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen poika, vapaaherra Lauri A. Yrjö-Koskinen kertoo Haapamajasta seuraavaa:
Haapamaja sijaitsee eräällä metsäisellä Loppijärveen pistävällä niemellä noin kilometrin päässä Leppälahden talosta. Pitkin niemen rantoja kulkee isävainajan raivauttama leveä jalkapolku ja tämän polun varrella on Haapamaja. Se rakennettiin noin 25 vuotta sitten ympyriäisistä haapapuista ja siitä se on saanut nimensä. Itse mökkiin kuuluu, kuten kuvastakin näette, tulisijalla varustettu pieni kamari ja sen edessä katollinen kuisti. Tulisijassa on pieni hella ja onkin se parhaastaan tarkoitettu kahvin tai teen keittämistä varten. Joskus käytettiin sitä myöskin kolealla säällä huoneen lämmittämiseksi. Huoneen muuna kalustona ovat vanha, tilava Hämeenkyrön pappilasta tuotu leposohva, kotona tehty ja maalattu pöytä ja muutamia jykeviä puutuolia. Kun huoneesta astuu kuistille avautuu silmien eteen kaunis näköala. Haapamajan ympärillä seisoo ryhmä satavuotiaita tuuhealatvaisia mäntyjä ja rinteen alla lepää sininen auringonpaisteessa välkkyvä Loppijärvi metsäisine saarineen ja rantoineen, Sille, joka yksin tulee Haapamajalle, tarjoaa paikka täydellisen sunnuntairauhan tunteen.
Tänne luonnon helmaan oli isä-vainajalla usein tapana vetäytyä välistä koko ruokaväliksikin kirjoittamaan ja lueskelemaan. Saadakseen liikuntoa henkisen työn lomassa oli hänellä tavallisesti mukana pitkävartinen saha, jolla hän karsi kuivia oksia männyistä. Toisinaan istui hän myös onkimassa rantakivillä Haapamajan edustalla. Kahviajan tultua kokoontui sinne yhteen koko perhe, äiti, lapset ja lastenlapset.
Lähteet: Suomalainen. Suomalaisen Sanomalehtiliiton albumi II, 1911