Ero sivun ”Lammin kirkko” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (14 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Pyhän Katariinan kirkko sijaitsee Lammin | {| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin:1px; border:1px solid #FFFF66;width:30%; font-family:Arial,Helvetica" align="right" | ||
! bgcolor="#FFFF66" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"|Lammin kirkko | |||
|- | |||
| colspan="3" align="center"| [[Image:Lamminkirkko.jpg|thumb|center|350px]] | |||
|- | |||
| colspan="3" align="center"| Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko syyskuussa 2009 ([[Merja Nummi]]). | |||
|- | |||
! bgcolor="#FFFF66" colspan="3"| [[Lammin evankelis-luterilainen seurakunta]] | |||
|- | |||
| verkkosivu | | |||
|- | |||
| aukioloaika || colspan="2" | | |||
|- | |||
| osoite || colspan="2" | | |||
|- | |||
| [[WGS84]]-koordinaatit || colspan="2" |61.0801096, 25.01326641 | |||
|- | |||
| yhteydet || colspan="2" | | |||
|} | |||
'''Lammin kirkko''', joka katolisella ajalla oli Pyhän Katariinan kirkko, sijaitsee [[Lammin kirkonkylä]]ssä, [[Ormajärvi|Ormajärve]]n ja [[Pääjärvi|Pääjärve]]n välimaastossa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan sen rakentaminen ajoittuu vuosille 1490-1510. | |||
Hyvin oletettavaa on, että samalla paikalla on aiemmin sijainnut puusta rakennettu kirkko. Oletusten mukaan nykyinen kirkko on Lammin kolmas. Ensimmäinen olisi sijainnut nykyisen kirkon paikalla, joidenkin arvelujen mukaan taas Pääjärven rantamilla nykyisen [[biologinen asema|Biologisen asema]]n läheisyydessä. | |||
[[Image:Lammi kirkko 1905.jpg|thumb|right|350px|Lammin kirkko 1905]] | |||
Järjestyksessä toinen kirkko on ilmeisesti ollut [[Janakkala]]n tien varrella, [[Tirmula]]n mäellä.<br>Kirkkojen rakentamiseen on monin paikoin Suomea liitetty jättiläistarinoita, niin Lammillakin. Tarinan mukaan jättiläiset olivat parhaillaan muuraamassa kirkkoa, kun paikalle pysähtyi matkustavaisia hevosiaan juottamaan ja lepuuttamaan. Heillä oli kuormassaan kaksi suurta myllynkiveä, jotka jättiläiset ottivat heiltä ja muurasivat ne yksintein kirkon seinään. Ne näkyvät vieläkin kirkon länsipäädyssä, myllynkivien keskusreiät savella täytettynä! | |||
== Kirkko paloi sotakeväänä 1918<br> == | == Kirkko paloi sotakeväänä 1918<br> == | ||
Tarkkoja tietoja Lammin kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta ei ole, mutta hyvin todennäköisesti se on noudatellut ajan henkeä pää- ja sivualttareineen, pyhimyskuvineen ja koristeineen. Uskonpuhdistuksen myötä kirkkoon hankittiin puiset penkit, joiden sijoista varmasti kiisteltiin säätyIäisten kesken kuten tehtiin kaikissa seurakunnissa. Kun kirkko kävi ahtaaksi, rakennettiin lehtereitä lisätilan saamiseksi. Kirkon arvokkaimpana esineenä on pidetty kullatusta kuparista tehtyä kaiverrettua ciborium (myös: pyxis)-ehtoollisleipäastiaa. Upea esine on nykyään Kansallismuseon kokoelmissa.<br>Arvokas keskiaikainen kirkonkello tuhoutui vuoden 1918 sotakevään [[Lammin | Tarkkoja tietoja Lammin kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta ei ole, mutta hyvin todennäköisesti se on noudatellut ajan henkeä pää- ja sivualttareineen, pyhimyskuvineen ja koristeineen. Uskonpuhdistuksen myötä kirkkoon hankittiin puiset penkit, joiden sijoista varmasti kiisteltiin säätyIäisten kesken kuten tehtiin kaikissa seurakunnissa. Kun kirkko kävi ahtaaksi, rakennettiin lehtereitä lisätilan saamiseksi. Kirkon arvokkaimpana esineenä on pidetty kullatusta kuparista tehtyä kaiverrettua ciborium (myös: pyxis)-ehtoollisleipäastiaa. Upea esine on nykyään Kansallismuseon kokoelmissa.<br>Arvokas keskiaikainen kirkonkello tuhoutui [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] vuoden 1918 sotakevään [[Vuoden 1918 tapahtumat Lammilla|Lammin tapahtumien]] aikana [[tulipalo]]ssa, jolloin myös koko kirkon sisustus paloi. Jäljelle jäivät vain seinämuurit noesta ja savusta mustuneine aukkoineen. | ||
== Jälleenrakennetussa kirkossa on runsaasti seinä- ja kattomaalauksia == | == Jälleenrakennetussa kirkossa on runsaasti seinä- ja kattomaalauksia == | ||
Lammilaiset rakastavat "Vanhaksi Kaisaksi" tuttavallisesti kutsumaansa kirkkoa syvästi, niinpä heti vuoden 1918 syksyllä tehtiin ehdotus kirkon uudelleen rakentamisesta. Jälleenrakennustöihin käytiin ripeästi ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön jo juhannuksena 1920. Ulkoasultaan kirkko ei juuri muuttunut, mutta sisätilat kokivat suuria muutoksia. Kirkon aiempi pilarimetsä oli poissa, samoin lehterit; vain urkuparvi rakennettiin länsipäätyyn. Tila on valoisa ja avara mm. kohotetun katon ansiosta. Sisäkatteena on neljä keskiajan holvistomuodoista poikkeavaa kupua, joiden reunoille näennäisesti pinnasta koholla olevat ruodekimput levittäytyvät viuhkarnaisesti. Omamenttikuviointia on kävtettv runsaasti. väreinä ruskean eri sävyt, tiilenpunainen sekä hillitysti sinistä ja siinivihreää. Seinä- ja kattomaalaukset on suunnitellut ja apulaisineen maalannut taiteilija Bruno Tuukkanen.<br>Kirkon erityispiirteenä on Ateneumin veistonopettajan, itävaltalaissyntyisen Johan | Lammilaiset rakastavat "Vanhaksi Kaisaksi" tuttavallisesti kutsumaansa kirkkoa syvästi, niinpä heti vuoden 1918 syksyllä tehtiin ehdotus kirkon uudelleen rakentamisesta. Jälleenrakennustöihin käytiin ripeästi ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön jo juhannuksena 1920. Ulkoasultaan kirkko ei juuri muuttunut, mutta sisätilat kokivat suuria muutoksia. Kirkon aiempi pilarimetsä oli poissa, samoin lehterit; vain urkuparvi rakennettiin länsipäätyyn. Tila on valoisa ja avara mm. kohotetun katon ansiosta. Sisäkatteena on neljä keskiajan holvistomuodoista poikkeavaa kupua, joiden reunoille näennäisesti pinnasta koholla olevat ruodekimput levittäytyvät viuhkarnaisesti. | ||
Omamenttikuviointia on kävtettv runsaasti. väreinä ruskean eri sävyt, tiilenpunainen sekä hillitysti sinistä ja siinivihreää. Seinä- ja kattomaalaukset on suunnitellut ja apulaisineen maalannut taiteilija Bruno Tuukkanen.<br>Kirkon erityispiirteenä on Ateneumin veistonopettajan, itävaltalaissyntyisen [[Johan Friedl]]in veistämä alttarikokonaisuus johon kuuluu krusifiksi ja kolmiosainen alttarikoriste, triptyykki. Friedlin veistämiä ovat myös, alttarin kaksi seitsenhaaraista kynttilänjalkaa sekä saamatuolin seinämään kiinnitetyt evankelistaveistokset. Saarnatuolin valmisti lammilainen [[Nybergin puusepänliike]]. | |||
[[Image:Etusivun talvikuva2.jpg|thumb|right| | [[Image:Etusivun talvikuva2.jpg|thumb|right|350px|Lammin "Vanha Kaisa" talvipuvussaan. kuva: Matti Siivonen]] | ||
<br> | <br> | ||
| Rivi 15: | Rivi 42: | ||
== Pyhä Katariina on mm. filosofien suojelupyhimys == | == Pyhä Katariina on mm. filosofien suojelupyhimys == | ||
Kirkon nimikkopyhimys, Pyhä Katariina Aleksandrialainen oli 200-luvun lopulla elänyt kristitty neito, joka kärsi marttyyrikuoleman arviolta noin vuonna 305. Pohjoismaissa hänen kulttinsa alkoi kukoistaa 1200-luvun puolivälissä, pyhimyssuosiota todistavat mm. hänestä tehdyt lukuisat kalkkimaalaukset keskiaikaisissa kivikirkoissamme.<br>Pyhä Katariina on erityisesti filosofien, opettajien ja naisopiskelijoiden suojeluspyhimys. Katariina Aleksandrialaisen olemassaolosta ei ole kiistattomia todisteita, mutta hänestä on lukuisia legendoja, tunnetuimpina kertomukset hänen kuolemastaan. Keisari Maximianus vangitutti Katariinan, joka oli yrittänyt estää häntä vainoamasta kristittyjä. Katariina määrättiin roviolla poltettavaksi, mutta tuli ei tarttunut häneen. Hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teili tuhoutui Katariinan koskettaessa sitä. Tähän legendaan perustuu myös teilipyörän nimittäminen katariinanpyöräksi. Viimein Katariina mestattiin miekalla. Kirkollisesssa kuvataiteessa Katariinan tunnuksina ovat miekka ja teilipyörä. | Kirkon nimikkopyhimys, [[Pyhä Katariina]] Aleksandrialainen oli 200-luvun lopulla elänyt kristitty neito, joka kärsi marttyyrikuoleman arviolta noin vuonna 305. Pohjoismaissa hänen kulttinsa alkoi kukoistaa 1200-luvun puolivälissä, pyhimyssuosiota todistavat mm. hänestä tehdyt lukuisat kalkkimaalaukset keskiaikaisissa kivikirkoissamme.<br>Pyhä Katariina on erityisesti filosofien, opettajien ja naisopiskelijoiden suojeluspyhimys. [[Katariina Aleksandrialainen|Katariina Aleksandrialaisen]] olemassaolosta ei ole kiistattomia todisteita, mutta hänestä on lukuisia legendoja, tunnetuimpina kertomukset hänen kuolemastaan. Keisari Maximianus vangitutti Katariinan, joka oli yrittänyt estää häntä vainoamasta kristittyjä. Katariina määrättiin roviolla poltettavaksi, mutta tuli ei tarttunut häneen. Hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teili tuhoutui Katariinan koskettaessa sitä. Tähän legendaan perustuu myös teilipyörän nimittäminen katariinanpyöräksi. Viimein Katariina mestattiin miekalla. Kirkollisesssa kuvataiteessa Katariinan tunnuksina ovat miekka ja teilipyörä. | ||
== Lisätietoja<br> == | == Lisätietoja<br> == | ||
| Rivi 24: | Rivi 51: | ||
<br>[[Coordinates::61.080481, 25.013398| ]] | <br>[[Coordinates::61.080481, 25.013398| ]] | ||
[[Category:Lammi]] [[Category: | [[Category:Lammi]][[Category:Kirkot]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.55
| Lammin kirkko | ||
|---|---|---|
| Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko syyskuussa 2009 (Merja Nummi). | ||
| Lammin evankelis-luterilainen seurakunta | ||
| aukioloaika | ||
| osoite | ||
| WGS84-koordinaatit | 61.0801096, 25.01326641 | |
| yhteydet | ||
Lammin kirkko, joka katolisella ajalla oli Pyhän Katariinan kirkko, sijaitsee Lammin kirkonkylässä, Ormajärven ja Pääjärven välimaastossa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan sen rakentaminen ajoittuu vuosille 1490-1510.
Hyvin oletettavaa on, että samalla paikalla on aiemmin sijainnut puusta rakennettu kirkko. Oletusten mukaan nykyinen kirkko on Lammin kolmas. Ensimmäinen olisi sijainnut nykyisen kirkon paikalla, joidenkin arvelujen mukaan taas Pääjärven rantamilla nykyisen Biologisen aseman läheisyydessä.
Järjestyksessä toinen kirkko on ilmeisesti ollut Janakkalan tien varrella, Tirmulan mäellä.
Kirkkojen rakentamiseen on monin paikoin Suomea liitetty jättiläistarinoita, niin Lammillakin. Tarinan mukaan jättiläiset olivat parhaillaan muuraamassa kirkkoa, kun paikalle pysähtyi matkustavaisia hevosiaan juottamaan ja lepuuttamaan. Heillä oli kuormassaan kaksi suurta myllynkiveä, jotka jättiläiset ottivat heiltä ja muurasivat ne yksintein kirkon seinään. Ne näkyvät vieläkin kirkon länsipäädyssä, myllynkivien keskusreiät savella täytettynä!
Kirkko paloi sotakeväänä 1918
Tarkkoja tietoja Lammin kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta ei ole, mutta hyvin todennäköisesti se on noudatellut ajan henkeä pää- ja sivualttareineen, pyhimyskuvineen ja koristeineen. Uskonpuhdistuksen myötä kirkkoon hankittiin puiset penkit, joiden sijoista varmasti kiisteltiin säätyIäisten kesken kuten tehtiin kaikissa seurakunnissa. Kun kirkko kävi ahtaaksi, rakennettiin lehtereitä lisätilan saamiseksi. Kirkon arvokkaimpana esineenä on pidetty kullatusta kuparista tehtyä kaiverrettua ciborium (myös: pyxis)-ehtoollisleipäastiaa. Upea esine on nykyään Kansallismuseon kokoelmissa.
Arvokas keskiaikainen kirkonkello tuhoutui Suomen sisällissodassa vuoden 1918 sotakevään Lammin tapahtumien aikana tulipalossa, jolloin myös koko kirkon sisustus paloi. Jäljelle jäivät vain seinämuurit noesta ja savusta mustuneine aukkoineen.
Jälleenrakennetussa kirkossa on runsaasti seinä- ja kattomaalauksia
Lammilaiset rakastavat "Vanhaksi Kaisaksi" tuttavallisesti kutsumaansa kirkkoa syvästi, niinpä heti vuoden 1918 syksyllä tehtiin ehdotus kirkon uudelleen rakentamisesta. Jälleenrakennustöihin käytiin ripeästi ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön jo juhannuksena 1920. Ulkoasultaan kirkko ei juuri muuttunut, mutta sisätilat kokivat suuria muutoksia. Kirkon aiempi pilarimetsä oli poissa, samoin lehterit; vain urkuparvi rakennettiin länsipäätyyn. Tila on valoisa ja avara mm. kohotetun katon ansiosta. Sisäkatteena on neljä keskiajan holvistomuodoista poikkeavaa kupua, joiden reunoille näennäisesti pinnasta koholla olevat ruodekimput levittäytyvät viuhkarnaisesti.
Omamenttikuviointia on kävtettv runsaasti. väreinä ruskean eri sävyt, tiilenpunainen sekä hillitysti sinistä ja siinivihreää. Seinä- ja kattomaalaukset on suunnitellut ja apulaisineen maalannut taiteilija Bruno Tuukkanen.
Kirkon erityispiirteenä on Ateneumin veistonopettajan, itävaltalaissyntyisen Johan Friedlin veistämä alttarikokonaisuus johon kuuluu krusifiksi ja kolmiosainen alttarikoriste, triptyykki. Friedlin veistämiä ovat myös, alttarin kaksi seitsenhaaraista kynttilänjalkaa sekä saamatuolin seinämään kiinnitetyt evankelistaveistokset. Saarnatuolin valmisti lammilainen Nybergin puusepänliike.
Pyhä Katariina on mm. filosofien suojelupyhimys
Kirkon nimikkopyhimys, Pyhä Katariina Aleksandrialainen oli 200-luvun lopulla elänyt kristitty neito, joka kärsi marttyyrikuoleman arviolta noin vuonna 305. Pohjoismaissa hänen kulttinsa alkoi kukoistaa 1200-luvun puolivälissä, pyhimyssuosiota todistavat mm. hänestä tehdyt lukuisat kalkkimaalaukset keskiaikaisissa kivikirkoissamme.
Pyhä Katariina on erityisesti filosofien, opettajien ja naisopiskelijoiden suojeluspyhimys. Katariina Aleksandrialaisen olemassaolosta ei ole kiistattomia todisteita, mutta hänestä on lukuisia legendoja, tunnetuimpina kertomukset hänen kuolemastaan. Keisari Maximianus vangitutti Katariinan, joka oli yrittänyt estää häntä vainoamasta kristittyjä. Katariina määrättiin roviolla poltettavaksi, mutta tuli ei tarttunut häneen. Hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teili tuhoutui Katariinan koskettaessa sitä. Tähän legendaan perustuu myös teilipyörän nimittäminen katariinanpyöräksi. Viimein Katariina mestattiin miekalla. Kirkollisesssa kuvataiteessa Katariinan tunnuksina ovat miekka ja teilipyörä.
Lisätietoja
- http://www.evl.fi/srk/lammi/alku1.htm
- Leni Lustre-Pere: Kirkosta kirkkoon. Hämeenlinnan keskiaikaiset kivikirkot ovat tutustumisen arvoisia. HawuJoulun Sanomat 2009