Ero sivun ”Nils Robert af Ursin” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Nils Robert af Ursin (1854–1936 Hämeenlinna) oli poliitikko ja Suomen työväen puolueen lyhytaikainen puheenjohtaja. Af Ursin väitteli tohtoriksi antiikin roomalaisten sotatai...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Nils Robert af Ursin (1854–1936 Hämeenlinna) oli poliitikko ja Suomen työväen puolueen lyhytaikainen puheenjohtaja. Af Ursin väitteli tohtoriksi antiikin roomalaisten sotataidosta minkä jälkeen hän toimi Viipurissa ja Turussa klassisten kielten lehtorina. Yhden kauden hän oli vuoteen 1908 asti SDP:n kansanedustajana ja eduskunnan varapuhemiehenä. Sitä ennen af Ursin oli | Nils Robert af Ursin (1854–1936 Hämeenlinna) oli poliitikko ja Suomen työväen puolueen lyhytaikainen puheenjohtaja. Af Ursin väitteli tohtoriksi antiikin roomalaisten sotataidosta minkä jälkeen hän toimi Viipurissa ja Turussa klassisten kielten lehtorina. Yhden kauden hän oli vuoteen 1908 asti SDP:n kansanedustajana ja eduskunnan varapuhemiehenä. Sitä ennen af Ursin oli säätyvaltiopäivillä pitkään aateliston edustaja. | ||
N.R. af Ursin oli Viipurin työväenyhdistyksen perustajia | N.R. af Ursin oli v. 1866 Viipurin työväenyhdistyksen perustajia ja 1891–1900 Turun työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Työväenyhdistykset olivat perustamisensa aikoihin porvarillisia, mutta v. 1899 af Ursinin johtamat sosialistit pääsivät yhdistysten johtopaikoille. Myös af Ursin itse oli pitkään nuorsuomalaisen puolueen aktiivi ennen kääntymistään sosialistiksi. | ||
Sittemmin häntä on pidetty merkittävänä työväen aatteellisena herättäjänä ja sosialismin levittäjänä Suomessa. Keskeisin osa hänen toiminnastaan oli puheiden pitämistä ja työväenkysymyksestä kirjoittamista. | Sittemmin häntä on pidetty merkittävänä työväen aatteellisena herättäjänä ja sosialismin levittäjänä Suomessa. Keskeisin osa hänen toiminnastaan oli puheiden pitämistä ja työväenkysymyksestä kirjoittamista. | ||
Vuonna 1918 af Ursin siirtyi sisällissodan loppuvaiheessa maanpakolaiseksi Venäjälle, ja toimi siellä 1918–1919 Pietarin Suomalaisen Yhteiskoulun johtajana ja 1919–1920 Venäjän Sosialistisen Akatemian jäsenenä. Vuonna 1920 hän siirtyi Ruotsiin, josta hän palasi Suomeen vuonna 1922. | Vuonna 1918 af Ursin siirtyi sisällissodan loppuvaiheessa maanpakolaiseksi Venäjälle, ja toimi siellä 1918–1919 Pietarin Suomalaisen Yhteiskoulun johtajana ja 1919–1920 Venäjän Sosialistisen Akatemian jäsenenä. Vuonna 1920 hän siirtyi Ruotsiin, josta hän palasi Suomeen vuonna 1922. | ||
== Teokset == | |||
* Historik om det finska universitetet under dess tre första verksamhetsår. 1877 | |||
* Den homeriska frågan : historisk-kritisk undersökning. 1877 | |||
* De castris Hygini. Väitöskirja. 1881 | |||
* De Lusitania provincia Romana. 1884 | |||
* Työväenkysymyksiä I - V. 1897 - 1905 | |||
* Työväenkysymys Suomessa. 1902. Ruotsiksi 1903 | |||
* Muistelmia matkoilta pohjoiseen ja etelään. 1904 | |||
* Tulevaisuutta kohti. 1905 | |||
* Kansansivistysharrastuksia ulkomailla : kansankirjastoista ja kansanopistoista. 1909 | |||
* Pohja : puheita ja kirjoituksia. 1909 | |||
* Saksan sosialidemokratia : sen vaiheet, oppi ja rakenne. 1909 | |||
* Proletaariaatteita : kokoelma kirjoituksia. Fitchburg, Massachusetts 1914 | |||
* Suomen työväenliike : historiallinen katsaus. 1922 | |||
* Testamenttini Suomen köyhälistölle. 1926 | |||
[[Category:Kirjailijat|af Ursin,Nils Robert]] | [[Category:Kirjailijat|af Ursin,Nils Robert]] | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|af Ursin,Nils Robert]] | [[Category:Hämeenlinnalaisia|af Ursin,Nils Robert]] | ||
[[Category:Merkkihenkilöt|af Ursin,Nils Robert]] | [[Category:Merkkihenkilöt|af Ursin,Nils Robert]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.10
Nils Robert af Ursin (1854–1936 Hämeenlinna) oli poliitikko ja Suomen työväen puolueen lyhytaikainen puheenjohtaja. Af Ursin väitteli tohtoriksi antiikin roomalaisten sotataidosta minkä jälkeen hän toimi Viipurissa ja Turussa klassisten kielten lehtorina. Yhden kauden hän oli vuoteen 1908 asti SDP:n kansanedustajana ja eduskunnan varapuhemiehenä. Sitä ennen af Ursin oli säätyvaltiopäivillä pitkään aateliston edustaja.
N.R. af Ursin oli v. 1866 Viipurin työväenyhdistyksen perustajia ja 1891–1900 Turun työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Työväenyhdistykset olivat perustamisensa aikoihin porvarillisia, mutta v. 1899 af Ursinin johtamat sosialistit pääsivät yhdistysten johtopaikoille. Myös af Ursin itse oli pitkään nuorsuomalaisen puolueen aktiivi ennen kääntymistään sosialistiksi.
Sittemmin häntä on pidetty merkittävänä työväen aatteellisena herättäjänä ja sosialismin levittäjänä Suomessa. Keskeisin osa hänen toiminnastaan oli puheiden pitämistä ja työväenkysymyksestä kirjoittamista.
Vuonna 1918 af Ursin siirtyi sisällissodan loppuvaiheessa maanpakolaiseksi Venäjälle, ja toimi siellä 1918–1919 Pietarin Suomalaisen Yhteiskoulun johtajana ja 1919–1920 Venäjän Sosialistisen Akatemian jäsenenä. Vuonna 1920 hän siirtyi Ruotsiin, josta hän palasi Suomeen vuonna 1922.
Teokset
- Historik om det finska universitetet under dess tre första verksamhetsår. 1877
- Den homeriska frågan : historisk-kritisk undersökning. 1877
- De castris Hygini. Väitöskirja. 1881
- De Lusitania provincia Romana. 1884
- Työväenkysymyksiä I - V. 1897 - 1905
- Työväenkysymys Suomessa. 1902. Ruotsiksi 1903
- Muistelmia matkoilta pohjoiseen ja etelään. 1904
- Tulevaisuutta kohti. 1905
- Kansansivistysharrastuksia ulkomailla : kansankirjastoista ja kansanopistoista. 1909
- Pohja : puheita ja kirjoituksia. 1909
- Saksan sosialidemokratia : sen vaiheet, oppi ja rakenne. 1909
- Proletaariaatteita : kokoelma kirjoituksia. Fitchburg, Massachusetts 1914
- Suomen työväenliike : historiallinen katsaus. 1922
- Testamenttini Suomen köyhälistölle. 1926