Ero sivun ”Ester Heleniuksen maalaus Yksinäinen Kalla” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
*Nieminen, Päivi: Ester Helenius 1875-1955. Näyttelyluettelo. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/1988. | *Nieminen, Päivi: Ester Helenius 1875-1955. Näyttelyluettelo. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/1988. | ||
[[Category:Maalaukset]] | [[Category:Maalaukset]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.54
Ester Heleniuksen (1875-1955) maalauksesta Yksinäinen kalla on muotoutunut Hämeenlinnan taidemuseon tunnus. Helenius testamenttasi museolle vuonna 1955 kokoelman, joka sisältää toistasataa hänen teostaan. Öljyvärimaalaus Yksinäinen kalla on vuodelta 1949. Ester Heleniuksen teoksia oli esillä jo taidemuseon avajaisnäyttelyssä vuonna 1952.
Maalauksen symboliikka
Taiteilijan kertoman mukaan työn innoittajana on ollut intialainen tanssitaiteilija Ram Gopal, jonka tanssiesitys Helsingissä vuonna 1949 teki taiteilijaan voimakkaan vaikutuksen. Helenius maalasi paljon kukka-aiheita, joissa kukat usein symboloivat ihmisen elämänkaarta. Ylväs kalla ja taustan eksoottisen tunnelman luova intensiivinen sininen tulkitsivat tanssijan olemusta ja vihreä lehti levittäytyy siiven tavoin kuten tanssijan Kotkatanssissa. Kallan lisäksi maalauksessa on punainen ruusu. Maalaaminen merkitsi Heleniukselle väreihin ja valoihin keskittymisen ohella intensiivisiä tunteita. Hänelle myös musiikki merkitsi paljon ja jo 1910-luvulla hän kierteli Virolahdella ja Säkkijärvellä keräämässä vanhoja rekilauluja.
Ester Helenius
Ester Helenius syntyi pappisperheeseen vuonna 1875 Lapinjärvellä, josta perhe muutti Virolahdelle. Taiteilijan maalauksia oli ensi kertaa esillä Helsingissä vuonna 1896. Hän asui ja työskenteli useaan otteeseen 1920-40-luvuilla Pariisissa, jossa hän tutustui erityisesti impressionismiin. Pitkän uransa aikana Helenius maalasi kukka-aiheiden lisäksi puisto- ja kaupunkinäkymiä, muotokuvia ja uskonnollisia aiheita kuten enkeleitä. Häntä on luonnehdittu mystikoksi ja kauneuden palvojaksi. Sotavuodet Helenius vietti eri puolilla Suomea muun muassa Hattulassa ja Tyrvännössä. Taiteilija kuoli lapsettomana kuten hänen sisaruksensakin. Tämä lieneekin yksi syy teosten lahjoittamiseen vasta perustettuun Hämeenlinnan taidemuseoon.
Lähteet
- Simpanen, Marjo-Riitta: Yksinäinen kalla. Kotipuutarha 3/99.
- Suomen Taideakatemian näyttely- ja tiedotusosaston näyttelyluetteloja. Tanssiaiheita 1900-1960. Suomen Taideakatemian kirjastopalvelu 1981.
- Konttinen, Riitta: Naistaiteilijat Suomessa. Keskiajalta modernismin murrokseen. Tammi, Hämeenlinna 2008.
- Nieminen, Päivi: Ester Helenius 1875-1955. Näyttelyluettelo. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/1988.