Ero sivun ”Saaren kansanpuisto” versioiden välillä
p (yksi versio) |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Saaren kansanpuisto sijaitsee [[Tammela|Tammelan]] [[Tammelan ylänkö|ylängöllä]] maisemallisesti kauniilla Kaukolanharjun alueella. Puisto perustettiin vuonna 1932 [[Saaren kartano|Saaren kartanolta]] vuokratulle maa-alueelle Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria. Puisto on ollut vuodesta 1980 lähtien Tammelan ja [[Forssa|Forssan]] yhteisomistuksessa. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen "helmeksi" harjujen, lampien ja järvien luoman kauniin maiseman takia. | Saaren kansanpuisto sijaitsee [[Tammela|Tammelan]] [[Tammelan ylänkö|ylängöllä]] maisemallisesti kauniilla Kaukolanharjun alueella. Puisto perustettiin vuonna 1932 [[Saaren kartano|Saaren kartanolta]] vuokratulle maa-alueelle Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria. Puisto on ollut vuodesta 1980 lähtien Tammelan ja [[Forssa|Forssan]] yhteisomistuksessa. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen "helmeksi" harjujen, lampien ja järvien luoman kauniin maiseman takia. | ||
{{#display_map:60.77492,23.83364}} | |||
==== Lounais-Hämeen Pirtti ==== | ==== Lounais-Hämeen Pirtti ==== | ||
| Rivi 23: | Rivi 21: | ||
http://goo.gl/zLSlg | http://goo.gl/zLSlg | ||
[[Category:Puistot]] [[Category:Tammela]] | [[Category:Puistot]] [[Category:Tammela]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Saaren kansanpuisto sijaitsee Tammelan ylängöllä maisemallisesti kauniilla Kaukolanharjun alueella. Puisto perustettiin vuonna 1932 Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria. Puisto on ollut vuodesta 1980 lähtien Tammelan ja Forssan yhteisomistuksessa. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen "helmeksi" harjujen, lampien ja järvien luoman kauniin maiseman takia.
Lounais-Hämeen Pirtti
Puistossa sijaitseva Lounais-Hämeen Pirtti on rakennettu vuosina 1946–1948 arkkitehti Veikko Kyanderin piirustusten mukaan. Hirsipintaisessa rakennuksessa on vanhalla talonpoikaisesineistöllä sisustettu perinneravintola. Rakennuksessa on myös hakkapeliittakellari. Puistoon rakennettiin ulkoilmateatteri Veikko Kyanderin suunnitelmien mukaan, johon liittyen siirrettiin vuonna 1933 Turpoon myllyltä vanha myllärin tupa. kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Pirtti on rakennettu talkootyönä vuosina 1946-1948. Vuonna 1933 rakennettiin Suujärveen viettävään rinteeseen ulkoilmateatteri. Lounais-Hämeen Pirtti ja ulkoilmateatteri ovat arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelemia. Puistossa on myös huolto- ja kioskirakennus.
Kaukolanharjun näkötorni
Saaren Kansanpuisto rajoittuu yksityisten maaomistajien omistamaan harjujensuojelualueeseen, jolla sijaitsee Kaukolanharjun puinen näkötorni. Kaukolanharju on ollut suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun jälkipuolelta. Vuonna 1926 valmistuneen näkötornin on suunnitellut forssalainen rakennusmestari A. Nummi. Matkailijat voivat kiivetä torniin ihailemaan Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle avautuvaa maisemaa, jonka Hämeen Heimoliitto valitsi vuonna 1995 Kanta-Hämeen kauneimmaksi maisemaksi ja jonka ympäristöministeriö vuonna 1993 nimesi yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi. Talvisodan aikana torni toimi ilmatorjunnan tähystystornina. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 30-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1953 tornin läheisyyteen pystytettiin taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi paikalle, jolta hän 1880-luvulla on maalannut näkymänsä Kaukolanharjulta. Albert Edelfelt oli tuolloin naimisissa Saaren kartanon omistaneen suvun jäsenen Ellan de la Chapellen kanssa. Vuonna 1975 näkötorni korjattiin perusteellisesti, ja se on yleisölle avoinna kesäaikaan päivittäin klo 12-18, muuna aikana ryhmille tilauksesta.
Saarensalmen silta
Saarensalmen teräsbetonisilta on rakennettu vuonna 1923 rakennusliike Oy Granitin suunnitelman mukaan sodan aikana tuhoutuneen sillan tilalle. Tyypiltään silta on Hämeessä ainutlaatuinen yläpuolisilla tukikaarilla varustettu kaarisilta. Saaren sillan korkeus on 4,2 metriä ja leveys 3,50 metriä. Sillan vieressä Saaren kartanon mailla on "Kolmen sotilaan hauta", johon on haudattu kolme isonvihan aikana taisteluissa kaatunutta tuntematonta sotilasta.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9