Ero sivun ”Turkhauta” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Turkhaudan kylä sijaitsee [[Hausjärvi|Hausjärvellä]]. Se on Hausjärven vanhimpia kyliä, sillä se on mahdollisesti asutettu jo 1200-luvulla. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1385. Turkhauta sijaitsee keskiajalla syntyneen [[Vanha Hämeentie|Vanhan Hämeentien]] varrella. | Turkhaudan kylä sijaitsee [[Hausjärvi|Hausjärvellä]]. Se on Hausjärven vanhimpia kyliä, sillä se on mahdollisesti asutettu jo 1200-luvulla. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1385. Turkhauta sijaitsee keskiajalla syntyneen [[Vanha Hämeentie|Vanhan Hämeentien]] varrella. {{#display_map:60.81993,24.81122}} | ||
==== Kylän historiaa ==== | ==== Kylän historiaa ==== | ||
| Rivi 19: | Rivi 17: | ||
Keskitalo, Oiva: Hausjärven historia. Hämeenlinna 1964 | Keskitalo, Oiva: Hausjärven historia. Hämeenlinna 1964 | ||
[[Category:Hausjärvi|Turkhauta]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Turkhauta]] | [[Category:Hausjärvi|Turkhauta]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Turkhauta]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Turkhaudan kylä sijaitsee Hausjärvellä. Se on Hausjärven vanhimpia kyliä, sillä se on mahdollisesti asutettu jo 1200-luvulla. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1385. Turkhauta sijaitsee keskiajalla syntyneen Vanhan Hämeentien varrella.
Kylän historiaa
Turkhauta on keskiajalta lähtien ollut vauras talonpoikainen kylä, jossa oli keskiajalla neljä taloa, välillä jopa seitsemän. Kahdesta kantatilasta muodostui Junttilan talo, jota nykyään kutsutaan Hannebergin kartanoksi. Noukkalasta, Junttilasta ja Torttilasta tuli ratsutiloja. 1600-luvun jälkipuolella turkhautalaiset voittivat naapurikylän Lavinnon vaurastumiskilpailussa; Lavinnon mahtavat talonpojat tuhottiin noitina. Turkhautalaiset ja lavintolaiset kävivät seudun kiivaimmat riidat rajoistaan 1600-luvun kuluessa. Helsingin markkinat pidettiin Turkhaudassa, mikä lisäsi kylän hyvinvointia. Torttilan rusthollissa pidettiin kestikievaria 1600-luvulta lähtien, ja Vinnilästä tuli postitalo, kun kreivi Pietari Brahen toimesta Suomeen saatiin vuonna 1638 ensimmäiset postikonttorit, ja sivureitti Helsingistä Hämeenlinnaan perustettiin. Postitaloa saattoi pitää luku- ja kirjoitustaitoinen talonpoika, joka vapautettiin kestitys- ja kyyditysmaksuista, päivätöistä ym. veroista.
Kylä nykyään
Elävää kyläkuvaa rikkovat kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa. Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Keskitalo, Oiva: Hausjärven historia. Hämeenlinna 1964