Ero sivun ”Johanna von Schoultz” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 25: Rivi 25:
<br>
<br>


[[Category:Hämeenlinnalaisia|Schoultz]][[Category:Laulajat, muusikot, säveltäjät|Schoulz]]
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Schoultz]][[Category:Laulajat, muusikot, säveltäjät|Schoulz]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53

Johanna von Schoultz (1813 - 1863) oli ensimmäinen suomalainen laulajatar, joka onnistui luomaan itselleen merkittävän kansainvälisen uran. Hänet tunnettiin Pohjolan satakielenä. Luovuttuaan kansainvälisestä urastaan laulajatar Johanna von Schoultz asettui asumaan Hämeenlinnaan ja suuntasi tarmonsa kaupungin konserttitoiminnan kehittämiseen.

Laulu-ura

Johanna von Schoultzin vanhemmat olivat muuttaneet isän virkamiesuran takia vuonna 1809 Kuopiosta Tukholmaan. Isän kuoltua vuonna 1816 perhe vietti muutaman vuoden Suomessa Voipaalan kartanossa. Johannan äiti oli Hämeen tyttäriä, Sääksmäen Voipaalan omistajan, Suomen sodasta tunnetun kenraali Hans Henrik Gripenbergin tytär. Johannan musikaalisuus herätti huomiota jo lapsesta alkaen, ja 12-vuotiaana hän sai aloittaa säännölliset musiikkiopintonsa. Johannan ensikonserttinsa vuonna 1828 Skånen herttuattaren syntymäpäivänä Ladugårdslandin kirkossa oli menestys. 1830-luvulla hänet tunnettiin ja häntä ihailtiin Ruotsin ja Suomen lisäksi Kööpenhaminassa, Pietarissa, monissa Saksan kaupungeissa, Pariisissa ja Italiassa. Vuonna 1831 hän piti konserttikiertueen Pohjoismaihin, joka ulottui myös Hämeenlinnaan.

Jo 25-vuotiaana keuhkosairaus pakotti hänet lopettamaan kiertue-elämän Italiassa. Berliinissä paluukonsertiksi tarkoitettu esiintyminen 23.11.1838 osoitti, ettei terveys enää kestänyt esiintymisiä. Kaikesta huolimatta Johanna von Schoultz pakottautui antamaan muutamia konsertteja Ruotsissa ja Kristianiassa (Oslossa).

Elämä Hämeessä

Sairas laulaja palasi Suomeen, missä hän aluksi asui sukulaistensa kartanoissa Lohjalla ja Janakkalassa. Avioliitto varakkaan varamaanmittari Felix Brandin kanssa marraskuussa 1842 ratkaisi vihdoin hänen taloudelliset ongelmansa. Johanna von Schoultzin uudeksi kotikaupungiksi tuli Hämeenlinna, missä hän toimi edelleen musiikin parissa, nyt 37-jäsenisen sekakuoron johtajana. Brandien vaatimattomasta kodista Birger Jaarlinkadun ja Sibeliuskadun kulmassa tuli Hämeenlinnan musiikkiharrastuksen keskus. Johanna antoi tunteja sekä laulussa että pianonsoitossa. Perustamansa kuoron avulla hän järjesti musikaalisia iltamia varattomien lasten koulunkäynnin hyväksi.

Ilo muuttui suureksi suruksi kun vuonna 1952 Brandien perheeseen syntynyt tyttölapsi kuoli vain neljän kuukauden ikäisenä. Johanna von Schoultzin aika Hämeenlinnassa päättyi vuonna 1859, kun hän muutti Helsinkiin miehensä saatua sieltä viran Maanmittausylihallituksen insinöörinä.

Aiheesta muualla

Lähteet

  • Kalemaa, Kalevi: Hämekuvan aineksia III. Häme ja hämäläisyys säveltaiteessa. Hämeen läänin taidetoimikunta, 1982.
  • Koskimies, Y.S. : Hämeenlinnan musiikkielämää 1800-luvun puolivälissä. ARX Tavastica 1. Hämeenlinnan historiallisen seuran julkaisu 1967. s. 39-49.
  • Andersson, Otto: Suomen satakieli. Johanna von Schoultz. Kustannusliike Silta, Turku 1942.