Mantereen linnavuori

Muinaislinnoiksi eli linnavuoriksi nimitetään vartio- ja pakopaikkoja, jotka ovat korkeita kallioita, harjunlakia tai saaria, joiden loivanousuisimmat rinteet oli vahvistettu puuvarustuksella. Jyrkkäreunaisia linnavuoria oli helppo puolustaa. Suomessa tunnetaan noin sata linnavuorta tai mäkilinnaa, kuten niitä myös kutsutaan. Ne on rakennettu rautakauden lopulla tai keskiajan alussa (800–1300 jKr.) lähinnä suojaksi vihollista vastaan. Tuolloin nousevien valtiomahtien ja kahden kirkkokunnan kilpailu alkoi ulottua Suomeen. Suomi oli rajamaa, jonka kautta ruotsalaiset ja venäläiset hyökkäsivät toistensa kimppuun.

Vihollisen uhatessa muinaislinnassa sytytettiin merkkitulet. Tämä oli varoitus kylien asukkaille, jotta he voisivat paeta turvaan linnavuorille tai metsään. Muinaislinnat antoivat hyvän suojan ja turvan vihollisen hyökkäyksille. Kaikki Suomen linnavuori- nimiset paikat eivät ole muinaislinnoja, vaan mäki on saanut nimensä muhkean ulkonäkönsä ansiosta. Vanajaveden vesistön rantamille on keskittynyt poikkeuksellisen useita kallio- ja harjulinnoja. Mantereenlinna on osa Vanajaveden ja vanhimman pysyvän hämäläisasutuksen linnavuoriketjua. Sieltä on näköyhteys etelään Hakoisten linnavuorelle, joka oli ruotsalaisvalloituksen jälkeen myös uusien vallanpitäjien tukikohta. Sitä pidetään varhaisempana Hämeen linnan paikkana. Pohjoisessa näkyivät Tenholan ja Aulangon linnavuoret. Lännessä Vanajaveden toisella puolella näkyy Linnanpää eli Hakovuori.

Mantereen linnavuori on rautakautinen muinaislinna, joka sijaitsee Hämeenlinnan Mäskälän kylässä, noin 1,5 km Vanajan keskiaikaisesta kivikirkosta itäkoilliseen sijaitsevan kalliomäen laella. Mäen laki kohoaa sen itäpuolella sijaitsevan pintaa 50 metriä ylempänä. Pääasiassa mäntyä kasvavan mäen itä- ja eteläpuoliset rinteet ovat äkkijyrkkiä, länsi- ja pohjoispuolet loivempia. Muodostuma on Katumajärven jyrkänteinen rantakallio, jonka luoteiosassa on mataloituva painanne. Sen sulkee matala kivivalli. Muodostelmaan liittyy noin 12 metrin pituinen sisäpuolinen lohkarekujanne, joka voi olla jäänne porttikäytävästä. Toiseksi vaihtoehdoksi on tarjottu hevoselle avattua ajouraa. Vesihuolto on ollut muinaislinnojen koetinkivi. Mantereen linnavuorella onkin havaittu rakenne, jota on pidetty vesisäiliönä.

Lähde:

• Ratia, A. 2011. Vanajaveden muinaislinnoja. Geologi 63/2011.
• http://yle.fi/alueet/hame/2009/12/karhu_vai_koira_1253474.html
• http://www.juhasinivaara.fi/mlinnat/linnake.htm

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.