Ero sivun ”Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]] | [[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]] | ||
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on | Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesän aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. [https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797 Vieraslajit.fi] palveluun on loppukesästä tullut 60 ilmoitusta ihmisten tekemistä havainnoista. | ||
Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. | |||
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti. | Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti. | ||
Kaikesta huolimatta tästä sammaleläimestä ei tiettävästi ole hirveästi haittaa ihmiselle. Sen lisäksi että ne ovat kosmeettinen haitta, ne voivat tarttua verkkoihin ja laitureihin. Runsaana esiintyessään ne voivat vaikuttaa järvien ekosysteemiin, koska eläimet kirkastavat järvivettä. | |||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Nykyinen versio 7. syyskuuta 2023 kello 13.41
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesän aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. Vieraslajit.fi palveluun on loppukesästä tullut 60 ilmoitusta ihmisten tekemistä havainnoista.
Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan.
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.
Kaikesta huolimatta tästä sammaleläimestä ei tiettävästi ole hirveästi haittaa ihmiselle. Sen lisäksi että ne ovat kosmeettinen haitta, ne voivat tarttua verkkoihin ja laitureihin. Runsaana esiintyessään ne voivat vaikuttaa järvien ekosysteemiin, koska eläimet kirkastavat järvivettä.
Lähteitä
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([1])
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023