Hämeenlinnan Tarmo

Hämeenlinnan Tarmo on vuonna 1903 perustettu urheiluseura. Tänä päivänä siinä toimii seitsemän jaostoa: yleisurheilu, lentopallo, suunnistus, voimailu, keilailu, pyöräily ja veteraani.

Historia

Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1898 Nuorisoseuran urheiluosasto. Koko seura kuitenkin jouduttiin lakkauttamaan vuonna 1903, kun suuret yleisömäärät ja tilaisuuksissa lauletut isänmaalliset laulut herättivät epäilyksiä sortokauden venäläisissä virkamiehissä. Innostus urheiluun ei kuitenkaan lakannut, vaan samana vuonna kirjoitettiin uudelle seuralle säännöt. Lokakuussa Hämeenlinnan Lääninkansiasta ilmoitettiin, että Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmon säännöt ja perustamisasiakirja on hyväksytty.

Perustamiskokous pidettiin Palokuntatalolla 10.12.1903, jolloin seuraan liittyi 33 jäsentä, kaikki miehiä. Nuorisoseuralta saatiin lahjoituksena kiertopalkinnot sekä joitakin urheiluvälineitä. Seuran toiminta-ajatus oli "hankkia jäsenilleen tilaisuuksia säännölliseen ja monipuoliseen voimistelu- ja urheiluharjoituksiin".

Alussa taloudellinen tilanne ja viranomaisten jatkuva tarkkailu hidastivat toiminnan käyntiin lähtöä, mutta jo vuonna 1907 seuralla oli 162 jäsentä, joista naisia 43. Oman kentän seura sai vuonna 1910, kun kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa kaupungin vaakahuoneen ja Hämeensaaren polttimon välisen alueen urheilukentäksi. Kentän pituus oli 150 m ja leveys 80 m. Uusi kenttä vahvisti yleisurheilun asemaa seurassa.

Mainetta ja kunniaa

Yleisurheilu

Lontoon Olympialaisiin vuonan 1908 otti osaa kaksi tarmolaisurheilijaa - Kalle Paasia ja Veikka Nieminen. Berliinin kisoissa vuonna 1936 tarmolainen Ossi Teileri juoksi 1 500 metriä.

Jääkiekko

Aikoinaan Tarmo oli mm. jääkiekossa Suomen huipulla:

• SM-kultaa 1948, 1949
• SM-hopeaa 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1956
• SM-pronssia 1952, 1958

Kiekkoilu jatkui aina 1970-luvulle asti, vaikka joukkue putosi Suomi-sarjaan 1959 kauden jälkeen.

Lentopallo

Lentopallotoimintaa on ollut Tarmossa jo kauan. Tarmosta omaksi seuraksi rekisteröitynyt Tarmo-Volley on pelannut naisten SM-liigaa edustusjoukkueenaan Vanajan RC. Vanajan tytöt ovat selkeästi menestynein joukkue 2000-luvun Suomessa. Vuoden 1999 pronssista alkanut putki sisältää kahdeksan Suomen Mestaruutta ja yhden hopean, Suomen Cupin voittoja on neljä ja hopeaa kolme.

Pyöräily

Pyöräily kuului Tarmon harjoittamiin urheilumuotoihin seuran perustamisesta lähtien. Vuodesta 1927 lähtien ajettu Parolan ajo kuitenkin vasta herätti pöyräilyinnostuksen seurassa. Vuoden 1937 kisoista alkoi myös Suomea Lontoon olympialaisissa edustaneen Paavo Kuusisen ura kilpapyöräilijänä. Suomen ennätyksiä tehtaili Kuusisen lisäksi myös Aarne Visuri. Myöhempien aikojen menestyneitä pöyräilijöitä ovat olleet Kari Myllymäki, Rauni Eklund ja Jukka Hietala.

Suunnistus

Tarmolaiset ovat saavuttaneet useita suunnistuksen SM-mitalleja niin nuorten, miesten kuin naistenkin sarjoissa. Seuran tämän vuosituhannen menestynein urheilija lienee Eero Tuuteri, jolla on plakkarissa lukuisten SM-mitalien lisäksi kolme veteraanien MM-mitalia sarjassa H80 ja H85.

Tarmon Toimisto

Tarmon toimisto on historiallisessa Hämeen Suojan rakennuksessa, Palokunnankatu 12, 13100 Hämeenlinna. Tarmon puheenjohtajana on Kalevi Kilpi.

Lähteet

• Lehmusvaara, Ilmari: Hämeenlinnan Tarmo 1903-2003. Karisto Oy, 2003.
• http://hameenlinnantarmo.fi/