Ero sivun ”Felix Krohn” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kapellimestari ja säveltäjä '''Felix Krohn''' oli Lahden musiikkielämän uranuurtajia. '''Felix Julius Theofil Krohn''' syntyi Tampereella 20.5.1898. Hänen isänsä Ilmari Krohn, tuolloin Tampereen Aleksanterinkirkon urkuri, oli niinikään säveltäjä ja tuli tunnetuksi suomalaisen musiikkitieteen pioneerina. Felix siis kasvoi suoraan musiikkiin; hän sai ensimmäiset pianotunnit 8-vuotiaana ja tutustui myöhemmin myös selloon ja trumpettiin. Vuosina 1916-1918 Felix Krohn opiskeli Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Sibelius-Akatemia) jossa hän suoritti sävellysdiplomin 1919. Opinnot jatkuivat parin vuoden ajan Keski-Euroopassa, mm. Berliinin musiikkikorkeakoulussa. Hän antoi Helsingissä 1921 oman sävellyskonsertin ja sai seuraavana vuonna maisterin arvon pääaineenaan musiikkitiede. | Kapellimestari ja säveltäjä '''Felix Krohn''' oli Lahden musiikkielämän uranuurtajia. '''Felix Julius Theofil Krohn''' syntyi Tampereella 20.5.1898. Hänen isänsä Ilmari Krohn, tuolloin Tampereen Aleksanterinkirkon urkuri, oli niinikään säveltäjä ja tuli tunnetuksi suomalaisen musiikkitieteen pioneerina. Felix siis kasvoi suoraan musiikkiin; hän sai ensimmäiset pianotunnit 8-vuotiaana ja tutustui myöhemmin myös selloon ja trumpettiin. Vuosina 1916-1918 Felix Krohn opiskeli Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Sibelius-Akatemia) jossa hän suoritti sävellysdiplomin 1919. Opinnot jatkuivat parin vuoden ajan Keski-Euroopassa, mm. Berliinin musiikkikorkeakoulussa. Hän antoi Helsingissä 1921 oman sävellyskonsertin ja sai seuraavana vuonna maisterin arvon pääaineenaan musiikkitiede. | ||
Sen jälkeen seurasivat | Sen jälkeen seurasivat vaellusvuodet muilla aloilla; Krohn toimi liike-elämässä mm. ravintola-alalla. Töiden lomassa hän kuitenkin johti mieskuoroja, sävelteli sekä toimi ajoittain opettajana Viipurin musiikkiopistossa, jonne hän palasi liike-elämän jätettyään. Ennen jatkosodan syttymistä Krohn valittiin opiston rehtoriksi. Hän johti Lahteen muuttanutta Viipurin musiikkiopistoa kuolemaansa saakka 8.11.1963. 1940-luvulla alkoi Lahden konserttielämä muotoutua, ja orkesterinjohtaja Krohnin sinnikkyydellä oli siinä merkittävä osuus. Hän haali kokoon soittajat, harjoitti ja johti konsertit sekä taisteli Orkesteriyhdistyksen talouden puolesta. Myös Lahden konserttitalosta on kiittäminen Felix Krohnia. | ||
Säveltäjänä hän oli herkkä romantikko. Erityisen paljon tuotantoon kuuluu kuoroteoksia ja yksinlauluja monien suomalaisten runoilijoiden teksteihin (mm. '''Hilja Haahti''', '''Lauri Pohjanpää''' ja '''Väinö Siikaniemi'''). Orkesterisäesteisiä kuoroteoksia ovat | Säveltäjänä hän oli herkkä romantikko. Erityisen paljon tuotantoon kuuluu kuoroteoksia ja yksinlauluja monien suomalaisten runoilijoiden teksteihin (mm. '''Hilja Haahti''', '''Lauri Pohjanpää''' ja '''Väinö Siikaniemi'''). Orkesterisäesteisiä kuoroteoksia ovat ''Kyllikki'', ''Olympiahymni'', '''Ester Ahokaisen''' sanoittama ''Lahti-kantaatti'' vuodelta 1955 sekä ''Herran temppeli''. Kamarimusiikkiteoksissa pianon parina kuullaan viulua, viola d'amorea sekä selloa. | ||
Myös näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltäminen oli Krohnille mieluisaa. | Myös näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltäminen oli Krohnille mieluisaa. "Tuntuu kuin se fragmentaarisuudessaan ja jyrkkine tunnelman vaihteluineen sopisi minulle hyvin - olkoon sitten kysymyksessä musiikki johonkin elokuvaan tai vaikka oman elämänsä kuviin." Hänen musiikkinsa soi mm. elokuvissa Linnaisten vihreä kamari, Sysmäläisiä, Anu ja Mikko sekä Yllätys ja ilo. | ||
Yli 350 teosta käsittävästä tuotannosta valtaosaa säilytetään Lahden konservatorion kirjastossa. | Yli 350 teosta käsittävästä tuotannosta valtaosaa säilytetään Lahden konservatorion kirjastossa, jonka arkistosta löytyy myös erillinen Felix Krohn-kokoelma. Tuotantoa voi selailla konservatorion verkkokirjasto [http://felix.concis.fi Felixin] kautta. | ||
<br/> | <br/> | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
[[Luokka:Säveltäjät|Korhn, Felix]] | [[Luokka:Säveltäjät|Korhn, Felix]] | ||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | ||
[[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 7. huhtikuuta 2024 kello 14.24
Kapellimestari ja säveltäjä Felix Krohn oli Lahden musiikkielämän uranuurtajia. Felix Julius Theofil Krohn syntyi Tampereella 20.5.1898. Hänen isänsä Ilmari Krohn, tuolloin Tampereen Aleksanterinkirkon urkuri, oli niinikään säveltäjä ja tuli tunnetuksi suomalaisen musiikkitieteen pioneerina. Felix siis kasvoi suoraan musiikkiin; hän sai ensimmäiset pianotunnit 8-vuotiaana ja tutustui myöhemmin myös selloon ja trumpettiin. Vuosina 1916-1918 Felix Krohn opiskeli Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Sibelius-Akatemia) jossa hän suoritti sävellysdiplomin 1919. Opinnot jatkuivat parin vuoden ajan Keski-Euroopassa, mm. Berliinin musiikkikorkeakoulussa. Hän antoi Helsingissä 1921 oman sävellyskonsertin ja sai seuraavana vuonna maisterin arvon pääaineenaan musiikkitiede.
Sen jälkeen seurasivat vaellusvuodet muilla aloilla; Krohn toimi liike-elämässä mm. ravintola-alalla. Töiden lomassa hän kuitenkin johti mieskuoroja, sävelteli sekä toimi ajoittain opettajana Viipurin musiikkiopistossa, jonne hän palasi liike-elämän jätettyään. Ennen jatkosodan syttymistä Krohn valittiin opiston rehtoriksi. Hän johti Lahteen muuttanutta Viipurin musiikkiopistoa kuolemaansa saakka 8.11.1963. 1940-luvulla alkoi Lahden konserttielämä muotoutua, ja orkesterinjohtaja Krohnin sinnikkyydellä oli siinä merkittävä osuus. Hän haali kokoon soittajat, harjoitti ja johti konsertit sekä taisteli Orkesteriyhdistyksen talouden puolesta. Myös Lahden konserttitalosta on kiittäminen Felix Krohnia.
Säveltäjänä hän oli herkkä romantikko. Erityisen paljon tuotantoon kuuluu kuoroteoksia ja yksinlauluja monien suomalaisten runoilijoiden teksteihin (mm. Hilja Haahti, Lauri Pohjanpää ja Väinö Siikaniemi). Orkesterisäesteisiä kuoroteoksia ovat Kyllikki, Olympiahymni, Ester Ahokaisen sanoittama Lahti-kantaatti vuodelta 1955 sekä Herran temppeli. Kamarimusiikkiteoksissa pianon parina kuullaan viulua, viola d'amorea sekä selloa.
Myös näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltäminen oli Krohnille mieluisaa. "Tuntuu kuin se fragmentaarisuudessaan ja jyrkkine tunnelman vaihteluineen sopisi minulle hyvin - olkoon sitten kysymyksessä musiikki johonkin elokuvaan tai vaikka oman elämänsä kuviin." Hänen musiikkinsa soi mm. elokuvissa Linnaisten vihreä kamari, Sysmäläisiä, Anu ja Mikko sekä Yllätys ja ilo.
Yli 350 teosta käsittävästä tuotannosta valtaosaa säilytetään Lahden konservatorion kirjastossa, jonka arkistosta löytyy myös erillinen Felix Krohn-kokoelma. Tuotantoa voi selailla konservatorion verkkokirjasto Felixin kautta.
Lähteet
- Felix Krohn, Armas Launis, Ernst Linko. Hämeen läänin taidetoimikunta 1984. Aplodit 1/2001 s. 8-13.