Ero sivun ”Hugo Trentzsch” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
*[http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm] | *[http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm] | ||
[[Category:Kuvataiteilijat|Trentzsch Hugo]] | [[Category:Kuvataiteilijat|Trentzsch Hugo]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53
Hugo Trentzsch (1890-1956) oli graafikko ja piirtäjä. Saksalaissyntyinen Trentzsch muutti Suomeen vuonna 1919. Hän oli saanut graafisen alan koulutuksen Stuttgartin ja Düsseldorfin taide- ja taideteollisuusoppilaitoksissa ja oli opiskellut myös Ranskassa, Italiassa Romaniassa.
Trentzsch avioitui suomalaisen Amanda Järvisen kanssa. He asuivat Hämeenlinnassa, ja pitkä, baskeripäinen taiteilija oli tuttu näky Raatihuoneenkadulla. Hän työskenteli Arvi A. Kariston kustannustalossa ensin kemigrafina ja sittemmin taiteilijana. Trentzsch kuvitti vuosikymmenet Kariston aikakauslehtiä ja mm. satukirjoja, joskus hieman maneerisella tyylillään. Hän oli kuitenkin taitava piirtäjä, ja toimi joskus myös taidearvostelijana.
Hiilikerho
Hämeenlinnan seudun taiteilijat ja taiteesta kiinnostuneet ihmiset löysivät toisensa Hugo Trentzschin järjestämissä yhteisissä piirustusilloissa vuonna 1946. Hiilikerhoksi nimetty ryhmä kokoontui vuorotellen kunkin osallistujan kodissa. Mukana olivat kuvaamataidon opettaja ja taiteilija Salome Konttinen, Oskari Sirkkola ja Hugo Lehtoranta, ja ryhmään liittyi innostuneiden kaupunkilaisten ohella kuvaamataidon opettajat Eeva Pursiainen, Eeva Urmi- Seppälä, Pia Katerma. Kolme nuorta miestä, Pauli Jokinen, Lasse Väänänen ja Pentti Kolehmainen, pääsivät mukaan ilmoitettuaan lehdessä haluavansa piirtämisen alkeisopetusta. Heistä tuli näkyviä hahmoja Hämeenlinnan kuvataiteessa.
Kotien olohuoneet kävivät pian ahtaiksi, joten työtiloja piirtäjille saatiin mm. kansalaisopistolta ja Hätilän koulusta. Alastonmallien saaminen ei ollut helppoa ja siihen aikaan oli ennakkoluulojakin. Osallistumismaksut kattoivat juuri ja juuri mallien palkkoihin.
Hiilikerho halusi avartaa toimintaansa ja löytää yhteyksiä muihin taiteenaloihin liittymällä Hämeenlinna-seuraan. Sen toimiala ei kuitenkaan vastannut toiveita. Keväällä 1948 hiilikerholaiset kutsuivat lehti-ilmoituksella taiteen ystäviä ja kulttuurin harrastajia keskustelemaan eri taidealojen yhteistyöstä, ja tapaamisen seurauksena perustettiin Hämeenlinnan Taideyhdistys kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja näyttämötaiteen edustajien kesken. Silloinen Lyseon kuvaamataidon opettaja Pia Katerma oli uuden yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Taideyhdistys alkoi puuhata taideviikkoja, taideretkiä, luentotilaisuuksia ja muita tapahtumia.
Hiilikerhosta tuli Taideyhdistyksen kuvataiteen jaosto, ja sen toiminta lisääntyi. Piirustusillat ja kurssit jatkuivat, ja näyttelyitä järjestettiin mm. joulun aikoihin. Taiteilijaseuran syntyajaksi katsotaan juuri vuosi 1948. Vuosinäyttelyperinne alkoi heti seuraavana vuonna. Hiilikerho järjestäytyi Hämeenlinnan Taiteilijaseuraksi vuonna 1954 ja rekisteröityi vuonna 1957 edelleen Taideyhdistyksen jaostona. Taiteilijaseuran jäsenistöön kuuluivat hiilikerholaisten lisäksi lukuisa joukko taidemaalareita.
Lähteet
- Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinna 1989.
- http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm