Ero sivun ”Toivoniemen kartano” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Toivoniemen kartano sijaitsee [[Tuulos|Tuuloksen]] kirkonkylän pohjoispuolella [[Juttila|Juttila]]ssa. Tila oli vuonna 1556 Katinalan sukulaisen Antti Jussinpojan omistama vanha rälssitila, joka muutettiin säteriksi 1560-luvulla.Osa vanhaa säteriä jäi 1600-luvun lopulla Kommilan rälssiksi, ja osasta tuli kruununvirkatila.Sotilasukujen jälkeen tila tuli vuonna 1802 Munsterhjelm-suvun haltuun. Taiteilija [[Magnus Hjalmar Munsterhjelm|Hjalmar Munsterhjelm]] omisti kartanon vuosina 1866-1905, ja vuonna 1909 se tuli Tulokkaan suvun haltuun. | Toivoniemen kartano sijaitsee [[Tuulos|Tuuloksen]] kirkonkylän pohjoispuolella [[Juttila|Juttila]]ssa. Tila oli vuonna 1556 Katinalan sukulaisen Antti Jussinpojan omistama vanha rälssitila, joka muutettiin säteriksi 1560-luvulla.Osa vanhaa säteriä jäi 1600-luvun lopulla Kommilan rälssiksi, ja osasta tuli kruununvirkatila.Sotilasukujen jälkeen tila tuli vuonna 1802 Munsterhjelm-suvun haltuun. Taiteilija [[Magnus Hjalmar Munsterhjelm|Hjalmar Munsterhjelm]] omisti kartanon vuosina 1866-1905, ja vuonna 1909 se tuli Tulokkaan suvun haltuun. | ||
{{#display_map:61.15800,24.79288}} | |||
==== Kartano puistoineen ==== | ==== Kartano puistoineen ==== | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Toivoniemen kartano sijaitsee Tuuloksen kirkonkylän pohjoispuolella Juttilassa. Tila oli vuonna 1556 Katinalan sukulaisen Antti Jussinpojan omistama vanha rälssitila, joka muutettiin säteriksi 1560-luvulla.Osa vanhaa säteriä jäi 1600-luvun lopulla Kommilan rälssiksi, ja osasta tuli kruununvirkatila.Sotilasukujen jälkeen tila tuli vuonna 1802 Munsterhjelm-suvun haltuun. Taiteilija Hjalmar Munsterhjelm omisti kartanon vuosina 1866-1905, ja vuonna 1909 se tuli Tulokkaan suvun haltuun.
Kartano puistoineen
Toivoniemen kartanon kaksikerroksinen, aumakattoinen päärakennus on rakennettu vuosina 1809-1810. Se edustaa aikakautensa empiretyyliä, joka on korjauksista huolimatta säilyttänyt suhteellisen hyvin symmetriset muotonsa. Myöhemmin rakennetut kuistit ja uudet ruutujaot ikkunoissa antavat muutoin puhdaslinjaiselle empirerakennukselle omalaatuisen lisän. Alkujaan hirsinen talo oli rapattu valkoiseksi. Kartanon alakerrassa on neljä huonetta ja korkeassa yläkerrassa seitsemän huonetta, joita yksi oli Hjalmar Munsterhjelmin työhuone. Huoneen seinillä oli paljon maalauksia, joita vapaussodassa taloon osuneet kivääriluodit vahingoittivat.
Kartanon kaksikerroksinen, tiilinen viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla uusromantiikan aikakaudella. Sen kaksi tornia, pienet pyörökaariset ikkunat, porraspäädyt ja goottilaisin apila-aihein koristetut ovet tuovat mieleen keskiaikaisen linnan. Myös karjarakennus on tiilestä rakennettu. Viljamakasiinin vieressä on rautakautinen kalmisto.
1900-luvun alussa kartanolla oli 12 torppaa ja 5 mäkitupaa. Tilalla oli aikoinaan meijeri, saha ja mylly.
Kartanoa ympäröivä englantilaistyylinen puisto rajoittuu kauniisti luonnonmetsään. Puistossa on vanhoja lehmuksia ja pähkinäpensaita. Toivoniemen kartanon lähellä on Oneidan huvila, joka on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Myös sen ympäristön kasvisto on monimuotoista. Toivoniemen kartano rakennuksineen ja puistoineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003
Jutikkala - Nikander: Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Helsinki 1946