Ero sivun ”Forssan kaupunginkirjasto” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Kirjastotalon ulkopuolella on Aukusti Veuron Aleksis Kivi –patsas vuodelta 1934. Kirjastotalon sisäportaiden yläpuolella oleva metallinen taideteos on tilattu kirjastotaloon 1987 Kari Huhtamolta. Kehräämöalueella oleva A.W. Wahrenin patsas on Walter Runebergin käsialaa (1887).<br> | Kirjastotalon ulkopuolella on Aukusti Veuron Aleksis Kivi –patsas vuodelta 1934. Kirjastotalon sisäportaiden yläpuolella oleva metallinen taideteos on tilattu kirjastotaloon 1987 Kari Huhtamolta. Kehräämöalueella oleva A.W. Wahrenin patsas on Walter Runebergin käsialaa (1887).<br> | ||
{{#display_map:60.81503,23.62229}} | |||
<br> | <br> | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Forssan kaupunginkirjasto toimii Wahreninkadulla Loimijoen rannalla Forssan Kehräämöalueella. Pääkirjaston nykyiset 2140 m2 tilat on saneerattu vanhaan karhekehräämöön. Pääkirjaston lisäksi asiakkaita palvelee kirjastoauto. Kirjastoauton pysäkkejä on haja-asutusalueella ja kaupungin keskustassa. Kirjastoauto käy kouluvuoden aikana myös kaikilla Forssan kouluilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 14 vakituista työntekijää. Kirjaston kokoelmassa on n. 145 000 nidettä.
Louna-kirjastot
Kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä ns. Louna-kirjastojen kanssa. Louna-kirjastoyhteistyö hyväksyttiin Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnanhallituksissa vuonna 1985 em. kuntien kirjastojen keskeiseksi työmuodoksi. Keskeisimpiä yhteistyön alueita ovat alusta asti olleet kirjastojen tietojärjestelmä sekä aineistohankinta, mutta muutkin kirjastopalvelun kehittämishankkeet on totuttu tekemään yhteistyönä. Kirjaston asiakkaan näkökulmasta Louna-kirjastot toimivat kuin yksi kirjastolaitos. Asiakas voi yhdellä kirjastokortilla asioida kaikissa Louna-kirjastojen palvelupisteissä. Myös kirjastojen käyttösäännöt ja maksut ovat samat. Monipuolinen yhteistyö on vuosikymmenten aikana tuonut kunnille myös huomattavia kustannussäästöjä.
Palvelut
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on erikielisiä kirjoja sekä sanoma- ja aikakauslehtiä, nuotteja, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, äänikirjoja, kielikursseja ja karttoja. Kirjaston ylläpitämään kotiseutukokoelmaan kerätään Forssaa käsittelevää aineistoa sekä forssalaisten henkilöiden julkaisemia teoksia. Kotiseutukirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa voi tutustua myös internetissä Louna-kirjastojen yhteisesti ylläpitämässä Lounakirjailijat-tietokannassa.
Kirjaston neuvonta- ja tietopalvelupiste opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä sekä kirjaston käytössä. Neuvonta- ja tietopalvelupiste hoitaa myös aineistovaraukset, kaukopalvelun ja vastaanottaa hankintaehdotuksia.
Kirjasto ylläpitää internetissä kotisivuja, joilta saa lisätietoa kirjaston palveluista sekä kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista. Kotisivuilla julkaistaan myös kuukausittain vaihtuvia kirjavinkkejä. Kotisivuilla tiedotetaan myös kirjaston tapahtumista. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.
Historia
Forssan tehdasyhdyskunta sai oman kirjaston, kun ns. tehtaankirjasto aloitti toimintansa 1866. Kirjastoa pidettiin avoinna joka lauantai kolmen tunnin ajan. Ensimmäiset viisi vuotta kirjastoa hoiti kehräämön työnjohtaja Johan Ahlstedt. Kirjasto toimi A.W. Wahrenin osoittamissa tiloissa, kunnes se 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön hotellirakennukseen. Sittemmin tehtaankirjasto toimi v. 1900 valmistuneessa seuratalossa, ns. Kirjastotalossa, aina lopettamiseensa eli vuoteen 1927 saakka.
Kunnallinen kirjastotoiminta käynnistyi Forssassa vuonna 1913, kun Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa. Se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa. Forssa irtautui vuonna 1923 Tammelasta ja muuttui samalla kauppalaksi. Kunnallinen kirjastotoiminta ei paljoa muuttunut. Kirjasto kuitenkin muutti tässä yhteydessä Säästöpankin taloon, sen jälkeen vuonna 1925 Aleksanterin koululle.
Vuonna 1927 lopetetun tehtaankirjaston kokoelma lahjoitettiin kauppalankirjastolle. Vuonna 1928 kirjasto muutti kauppalantaloon, jossa toimi aina vuoteen 1953 asti. Tuona aikana otettiin kirjakaappien tilalle käyttöön mm. avohyllyt ja aakkosjärjestys, aukioloaikaa lisättiin 8 tuntiin viikossa, uusittiin johtosääntöä ja perustettiin Kalsuun lainausasema.
Vuonna 1954 kirjasto muutti kauppalantalon 60 m2 huoneesta uusiin 222,5 m2 tiloihin, jotka sijaitsivat uudessa keskuskoulun rakennuksessa Koulukadun varrella. Muutto oli pitkään odotettu ja lainausmäärät kaksinkertaistuivat. Forssan kuntamuoto muuttui 1964 kaupungiksi. Se kohdisti kirjastotoimintaankin uusia odotuksia. Niihin vastattiin perustamalla siirtokokoelmia, aloittamalla satutunti- ja kirjallisuuspiiritoiminta sekä järjestämällä kirjallisuusmatineoita. Kirjastoautotoiminta alkoi vuonna 1973, jolloin sivukirjastot ja lainausasemat lakkautettiin.
Kirjasto toimi Keskuskoululla aina vuoteen 1987 asti, jolloin nykyiset Kehräämöalueen tilat otettiin käyttöön. Kehräämön tiloihin muutettaessa otettiin käyttöön myös kaupunginkirjaston ensimmäinen atk-järjestelmä. Kirjastoauto on uusittu vuosina 1989 ja 2007.
Nykyinen pääkirjasto
Forssan kirjastotalo Wahreninkadun ja Loimijoen välissä Forssan Kehräämöalueella on entinen karhekehräämörakennus. Se on rakennettu useassa eri vaiheessa vuosien 1874-1963 aikana. Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1982 koko Kehräämöaluetta koskevan kaupan yhteydessä. Karhekehräämö saneerattiin pääasiassa kirjaston käyttöön vuosien 1986-87 aikana. Rakennussuunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkänen ja sisustussuunnittelusta Ab Studio Knorring Oy Helsingistä. Kirjaston tilat (2 394 m2 ) sijaitsivat kahdessa kerroksessa.
Toisesta kerroksesta sai tilat myös Forssan luonnonhistoriallinen museo.
Pääkirjasto toimii edelleen samassa rakennuksessa, mutta kirjaston kaikki asiakastilat ovat sijainneet syksystä 2007 kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa ovat edelleen kirjaston hallinto, lukusali, kuunteluhuone ja soitonharjoitteluhuone.
Kaupungin näyttelytila Vinkkelillä on toisessa kerroksessa käytössään noin 300 m2 tilat.
Kirjastotalon ulkopuolella on Aukusti Veuron Aleksis Kivi –patsas vuodelta 1934. Kirjastotalon sisäportaiden yläpuolella oleva metallinen taideteos on tilattu kirjastotaloon 1987 Kari Huhtamolta. Kehräämöalueella oleva A.W. Wahrenin patsas on Walter Runebergin käsialaa (1887).
Lähteitä
Heikkilä, Teuvo: Katsaus kirjastotoimintaan Forssassa 1866-1986. Forssan kaupunki 1987.
Kaupunginkirjaston kotisivut http://www.forssa.fi/kirjasto
Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat http://www.lounakirjailijat.net