Ero sivun ”Sajaniemi” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Sajaniemi on kylä [[Loppi|Lopella]]. | Sajaniemi on kylä [[Loppi|Lopella]]. | ||
{{#display_map:60.681934,24.48113}} | |||
Maanmittari Samuel Brotherus laati metsäkartan Lopen pitäjän Sajaniemen ja Joentaan kylistä vuonna 1693. Karttaselityksessä Brotherus kertoo, että Sajaniemen kylällä oli hyvät hirsi-, tuohi-, lehti- ja niinimetsät kotitarpeeseen. Kaskimetsiä riitti jotenkin joka talolle, kun oli vuosia ”että saa viljellä metsää” (att få Bruka Skogen). Kylän laitumet olivat keskinkertaiset. Ulkomaat koostuivat hiekkamaasta ja kukkuloista sekä kelvottomista soista. Siellä ei ollut erityisiä paikkoja pellon tai niityn tekoon. Sajaniemen kylä on ollut lähes täysin maatalousvaltainen kyläyhteisö siirryttäessä 1800-luvulta 1900-luvulle. Ainoat liikelaitokset olivat Lahden saha ja mylly Loppijärven Sajalahdessa sekä saha ja kylän mylly Vanhassakoskessa. Professori Hannes Gebhard osti Sajaniemen kylän Koivuniemen kesäasunnokseen vuonna 1910 ja vietti siellä kesät 1911–1932. Gebhardin isännyyden aikana Koivuniemi oli useiden pienviljelijäretkikuntien kohteena. Koivuniemen hirsiset rakennukset ovat 1900-luvun alusta. | Maanmittari Samuel Brotherus laati metsäkartan Lopen pitäjän Sajaniemen ja Joentaan kylistä vuonna 1693. Karttaselityksessä Brotherus kertoo, että Sajaniemen kylällä oli hyvät hirsi-, tuohi-, lehti- ja niinimetsät kotitarpeeseen. Kaskimetsiä riitti jotenkin joka talolle, kun oli vuosia ”että saa viljellä metsää” (att få Bruka Skogen). Kylän laitumet olivat keskinkertaiset. Ulkomaat koostuivat hiekkamaasta ja kukkuloista sekä kelvottomista soista. Siellä ei ollut erityisiä paikkoja pellon tai niityn tekoon. Sajaniemen kylä on ollut lähes täysin maatalousvaltainen kyläyhteisö siirryttäessä 1800-luvulta 1900-luvulle. Ainoat liikelaitokset olivat Lahden saha ja mylly Loppijärven Sajalahdessa sekä saha ja kylän mylly Vanhassakoskessa. Professori Hannes Gebhard osti Sajaniemen kylän Koivuniemen kesäasunnokseen vuonna 1910 ja vietti siellä kesät 1911–1932. Gebhardin isännyyden aikana Koivuniemi oli useiden pienviljelijäretkikuntien kohteena. Koivuniemen hirsiset rakennukset ovat 1900-luvun alusta. | ||
| Rivi 25: | Rivi 23: | ||
*[http://www.paijannebitti.fi/metsakartat/04loppi.htm/ Lopen Sajaniemen ja Joentaan kylien metsäkartta 1693] [[Coordinates::60.681934, 24.48113| ]] | *[http://www.paijannebitti.fi/metsakartat/04loppi.htm/ Lopen Sajaniemen ja Joentaan kylien metsäkartta 1693] [[Coordinates::60.681934, 24.48113| ]] | ||
[[Category:Loppi]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]] | [[Category:Loppi]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Sajaniemi on kylä Lopella.
Maanmittari Samuel Brotherus laati metsäkartan Lopen pitäjän Sajaniemen ja Joentaan kylistä vuonna 1693. Karttaselityksessä Brotherus kertoo, että Sajaniemen kylällä oli hyvät hirsi-, tuohi-, lehti- ja niinimetsät kotitarpeeseen. Kaskimetsiä riitti jotenkin joka talolle, kun oli vuosia ”että saa viljellä metsää” (att få Bruka Skogen). Kylän laitumet olivat keskinkertaiset. Ulkomaat koostuivat hiekkamaasta ja kukkuloista sekä kelvottomista soista. Siellä ei ollut erityisiä paikkoja pellon tai niityn tekoon. Sajaniemen kylä on ollut lähes täysin maatalousvaltainen kyläyhteisö siirryttäessä 1800-luvulta 1900-luvulle. Ainoat liikelaitokset olivat Lahden saha ja mylly Loppijärven Sajalahdessa sekä saha ja kylän mylly Vanhassakoskessa. Professori Hannes Gebhard osti Sajaniemen kylän Koivuniemen kesäasunnokseen vuonna 1910 ja vietti siellä kesät 1911–1932. Gebhardin isännyyden aikana Koivuniemi oli useiden pienviljelijäretkikuntien kohteena. Koivuniemen hirsiset rakennukset ovat 1900-luvun alusta.
Sajaniemen kylään perustettiin kansakoulu vuonna 1901. Se toimi aluksi Ali-Melkon tilan piharakennuksessa, josta se siirtyi jo loppuvuonna 1901 Sarvijoen kartanona tunnetun tilan päärakennuksesta koulutiloiksi muutettuun koulurakennukseen. Oppilaita oli heti yli puolensataa. Kylältä on riittänyt aikojen saatossa lapsia jopa viiteen kansakouluun; Sajaniemeen, Järventaustan, Hirvijärven, Mustajoen ja Joentaan kouluihin. Nykymmiten Sajaniemen koulu on lopetettu.
Koulun mäellä- Sajaniemen taidemäellä- toimii Lopen kesäteatteri. Katsomo on katettu, uudet penkit asennettiin kesäkaudeksi 2004.
Kylässä toimii vuonna 1979 perustettu Sajaniemeläiset ry. Sen ensimäinen tehtävä oli perustaa kuntorata. Kyläyhdistys on saanut vuosien varrella aikaan mm. kaksi kyläkirjaa, joissa Ahti Gåpå on ollut tärkeä tietojen hankkija ja kirjoittaja. Kyläyhdistys on teettänyt oman viirin, joka on suunniteltu yhdessä taiteilija Mikael Vesperin kanssa. Vesper on myös suunnittellut ja maalannut molempien kyläkirjojen kannet.
Vuosien varrella on tehty retkiä eri puolille maata, järjestetty latotansseja Kalevan ladolla sekä mm. uinti- ja teatteriretkiä. Retkiä on tehty usein yhdessä muiden kylällä toimivien yhdistysten kanssa. Myös Lopen kunnan muiden kyläyhdistysten kanssa on järjestetty tapahtumia. Talkootoiminta on kyläyhdistyksen kantava voima.