Ero sivun ”Hämeenlinnan lyseon lukio” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
{{Tynkä}}<br>[[Vuosi::1888| ]][[Coordinates::60.998782, 24.465147| ]] | {{Tynkä}}<br>[[Vuosi::1888| ]][[Coordinates::60.998782, 24.465147| ]] | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Lukio]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Lukio]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.54
Hämeenlinnan lyseon lukio sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa.
Historia
Hämeenlinnan lyseon juuret ulottuvat vuoteen 1872, jolloin koulujärjestys määräsi, että Suomeen oli perustettava kaksi täydellistä yliopistoon johtavaa normaalilyseota, sekä ruotsin- että suomenkielinen. Keisarin julistuksella suomenkielinen osasto perustettiin Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan normaalilyseon tuli alkaa toimintansa syyskuun 1 p. 1873 kahdella luokalla ja oli sitten vuosittain laajennettava yhdellä luokalla, kunnes se tulisi täydelliseksi.
Paikkakunnalla oli jo pitkään toiminut ruotsinkielinen alkeisopisto. Lyseolle määrättiin siirrettäväksi vanhan koulun kirja- ja muut kokoelmat, mm luonnontieteelliset havaintovälineet. Ruotsinkielisiä opettajia ei saatu houkuteltua uuteen kouluun. Opettajat saatiin pääasiassa pääkaupunkiseudulta. Alkuaikoina opettajina toimivat muun muassa E.W. Palander ja neiti Fredrika Wetterhoff. Osan ensimmäisen luokan oppilaista koulu sai alkeisopistolta. Kouluun otettiin ensimmäisenä vuonna 61 oppilasta, joista ensimmäiselle luokalle 41 ja toiselle 20.
Normaalilyseo siirrettiin Helsinkiin vuonna 1887 ja Hämeenlinnassa jatkettiin koulunkäyntiä lyseon nimellä. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu jakaantui yläasteeksi ja Lyseon lukioksi vuonna 1976.
Koulurakennus
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Oma koulurakennus valmistui vasta vuonna 1888 Linnankadun varteen ja se oli suuri tapahtuma kaupungissa. Rakennus oli tyyliltään uusrenesanssia. Juhlarunon rakennuksen vihkiäisiin 17. syyskuuta 1888 kirjoitti Paavo Cajander. Runo on julkaistu mm. Hämäläis-osakunnan viidennessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1890.
Hämeenlinnan Lydiassa on kuunneltavissa Eino Leinon teos Toverikunnan iltama, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Teos sisältyy julkaisuun Elämäni kuvakirja : erään aikansa lapsen muistoja, mielialoja ja mietelmiä.
Vuonna 1936 rakennusta laajennettiin kahdella siipiosalla ja vuonna 1960 rakennettiin lisärakennus. Peruskorjaus ja seuraava lisärakennus totetutettiin vuosina 1987-91.
Rakennuksessa on myös kuvattu YLEn TV-sarjaa nimeltä "Rakastuin mä luuseriin" (2005).
Kuuluisia oppilaita
- Jean Sibelius
- J. K. Paasikivi
- Eemil Nestor Setälä
- Eino Leino
- Vexi Salmi
- Irwin Goodman
- Matti "Fredi" Siitonen
- Jyrki69
Lisätietoja
- Tammio, E. J.: Hämeenlinnan normaalilyseon synty ja varhaisvaiheet. Hämeenlinnan normaalilyseo 1873–1887–1913 : 40-vuotinen muisto. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna 1913. (Digitoituna Hämeenlinnan Lydiassa)
- Kuuntele Cajanderin juhlaruno äänitteenä. Sen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
- http://lyseonlukio.hameenlinna.fi/
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.