Ero sivun ”Rastila-Kilpiälä” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Rastila on kylä [[Janakkala|Janakkalassa]]. Rastilan kylä sijaitsee vanhan Helsinki - Hämeenlinna -tien (130 -tie) varressa. | Rastila on kylä [[Janakkala|Janakkalassa]]. Rastilan kylä sijaitsee vanhan Helsinki - Hämeenlinna -tien (130 -tie) varressa. | ||
{{#display_map:60.930028,24.571767}} | |||
==== Kylähistoriaa ==== | ==== Kylähistoriaa ==== | ||
| Rivi 23: | Rivi 21: | ||
Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0<br>Vilkuna Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7<br> | Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0<br>Vilkuna Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7<br> | ||
[[Category:Janakkala]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]] | [[Category:Janakkala]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Rastila on kylä Janakkalassa. Rastilan kylä sijaitsee vanhan Helsinki - Hämeenlinna -tien (130 -tie) varressa.
Kylähistoriaa
Rastila on aiemmin kuulunut Vanajan kuntaan ja Kilpiälä Janakkalan kuntaan. Vuoden 1967 alueliitoksella Rastila liitettiin Janakkalan kuntaan. Rastila esiintyy kirkonkirjoissa jo vuonna 1539. Kilpiälän kylästä on merkintöjä 1500-luvulta. Rastilan kylän nimi tulee vanhan Meritien ja Harvialan latokartanoon Niemenpäähän vievän tien risteyksestä. Meritie vei Hämeen linnasta Suomenlahden rannikolle. Se kulki harjutienä Vuorentaan kylästä Kankaantaan ja Hattelmalan kautta Rastilaan.
Osa Rastilan kylän tiloista joutui isojaon aikana vuonna 1785 muuttamaan. Rastilan ulkotiloja oli viiden peninkulman päässä Hausjärvellä Maitoistenmaalla, jonne ne olivat muodostuneet rannikolle suuntautuneen eränkäynnin seurauksena. Näistä nautintaoikeuksista kertova vanhin asiakirja on Erik Spåran kirje vuodelta 1559. Lemolan toinen puoli oli jo Maitoistenmaalla, ja isojaossa päätettiin, että myös Eskola ja Lemolan Lampuoti-niminen tila muuttavat sinne. Rastilaan jäänyt osa Eskolan tilasta liitettiin Rekolan taloon, ja sen nimeksi tuli maakirjoissa Eskola. Maitoistenmaalla Eskolan tilan puolikas nimettiin Mäkeläksi ja Koivusojaksi. Rekolan talo Janakkalassa Kilpiälän kylässä oli vuonna 1796 rustholli, jonka omistajana oli Matti Niilonpoika. 1900-luvun alkuun mennessä Maitoistenmaalle muutti myös osa Laurilan talosta.
Vuonna 1793 paloi Rastilan nelitaloinen kylä. Soilan ja Laurilan taloista tuhoutui 15 rakennusta, Rekolasta neljä ja Klemolasta 12. Kylän asukkaat riitelivät Vanajan ja Rengon paloavusta hovioikeuteen saakka.
Kylän talot olivat 1920-luvun lopulla valtatiestä poikenneen kylätien varrella; niitä olivat Soila, Eskola, Laurila ja Lemola. Risteyksessä oli mäkitupalaisasutusta. 1920 ja 1930-lukujen vaihteessa toteutetun uusjaon jälkeen Eskolan tila muutti Hämeenlinnan tien varteen, kaksi kilometriä kylästä, ns. Pussan palstalle.
Kyläyhdistys
Rastilan ja Kilpiälän kyläyhdistys perustettiin 1989, joten kyläyhdistys on toiminut 20 vuotta. Kyläyhdistyksellä on ollut hallinnassaan Kylätupa jo lähes 20 vuotta. Kylillä on 34 savua ja asukkaita noin 70 henkeä.
Lähteet
Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. ISBN 952-9509-03-0
Vilkuna Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7