Ero sivun ”Kalkkisten kantatilat” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Viki
(Ak: Uusi sivu: Kylän kantatiloja ovat olleet Iisakkila, Pörskälä, Huovila, Paavola, Kurttila ja Häkkälä. Kantatiloja ovat kylässä 1700-luvun puolivälissä sijainneet tilat, joista on my...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Kylän kantatiloja ovat olleet Iisakkila, Pörskälä, Huovila, Paavola,
Kalkkisten kylän kantatiloja ovat olleet [[Iisakkila]], [[Pörskälä]], [[Huovila]], [[Paavola]], [[Kurttila]] ja [[Häkkälä]]. Kantatiloja ovat kylässä 1700-luvun puolivälissä sijainneet tilat, joista on myöhemmin jaettu kaikki muut tilat. Kantatilat kertovat kylän historiallisen
Kurttila ja Häkkälä. Kantatiloja ovat kylässä 1700-luvun puolivälissä sijainneet tilat,
ajan elämästä ja pysyvän asutuksen synnystä. Huovilan tilalla on nykyään Pihamaan viinitila, Pörskälän kantatilan vanha päärakennus lahjoitettiin nuorisoseurantaloksi ja nykyinen Pörskälä on edelleen samalla paikalla. Pörskälä, Kurttila ja Paavola ovat olleet Kalkkisten kartanon augmentteja eli aputiloja. Paavola on nimetty uudelleen ja on nyt nimeltään Uusikartano. Kurttilan tila on sijainnut kirkkoa vastapäätä vanhan kylätien toisella puolella.<br />
joista on myöhemmin jaettu kaikki muut tilat. Kantatilat kertovat kylän historiallisen
ajan elämästä ja pysyvän asutuksen synnystä. Huovilan tilalla on nykyään Pihamaan
viinitila, Pörskälän kantatilan vanha päärakennus lahjoitettiin nuorisoseurantaloksi ja
nykyinen Pörskälä on edelleen samalla paikalla. Pörskälä, Kurttila ja Paavola ovat olleet
Kalkkisten kartanon augmentteja eli aputiloja. Paavola on nimetty uudelleen ja on nyt
nimeltään Uusikartano. Kurttilan tila on sijainnut kirkkoa vastapäätä vanhan kylätien
toisella puolella.<br />


Huovila ja Häkkälä ovat vuonna 1767 olleet ratsuväen rykmentin majoitusmestarin
Huovila ja Häkkälä ovat vuonna 1767 olleet ratsuväen rykmentin majoitusmestarin palkkatiloja eli tilojen verot osoitettiin majoitusmestarin palkkaan. Huovilaa on kutsuttu myös Nuuttilaksi omistajien nimen mukaan. Huovilan paikalta purettiin kaksi vanhaa pitkää rakennusta ja tilalle rakennettiin vuonna 1914 uusi asuinrakennus, missä oli kauppa. Samaan aikaan rakennettiin kuivalle soraharjulle kukoistava puutarha. Tilan isäntäpari Nuuttilat olivat lapsettomia ja Helmi Nuuttila lahjoitti miehensä toivomuksesta huomattavan lahjoituksen Suomen kulttuurirahastolle. Tilaa jatkoi Valfrid Nuuttilan sisarenpoika Helge Pihamaa. Sama suku omistaa edelleen Huovilan. Huovila perustettiin vuonna 1553, jolloin Mikko Olavinpojan omistama tila jaettiin kahtia. Riihelän tila syntyi kun Huovila jaettiin kahtia vuonna 1805. Riihelä suku on viljellyt maata vuodesta 1635.
palkkatiloja eli tilojen verot osoitettiin majoitusmestarin palkkaan. Huovilaa on kutsuttu myös Nuuttilaksi omistajien nimen mukaan. Huovilan paikalta purettiin kaksi
vanhaa pitkää rakennusta ja tilalle rakennettiin vuonna 1914 uusi asuinrakennus, missä
oli kauppa. Samaan aikaan rakennettiin kuivalle soraharjulle kukoistava puutarha.
Tilan isäntäpari Nuuttilat olivat lapsettomia ja Helmi Nuuttila lahjoitti miehensä toivomuksesta
huomattavan lahjoituksen Suomen kulttuurirahastolle. Tilaa jatkoi Valfrid
Nuuttilan sisarenpoika Helge Pihamaa. Sama suku omistaa edelleen Huovilan. Huovila
perustettiin vuonna 1553, jolloin Mikko Olavinpojan omistama tila jaettiin kahtia. Riihelän
tila syntyi kun Huovila jaettiin kahtia vuonna 1805. Riihelä suku on viljellyt maata
vuodesta 1635.


<br />
<br />
Rivi 25: Rivi 9:


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)]
<br />
<br />


[[Luokka:Kalkkinen]]
[[Luokka:Kalkkinen]]
[[Luokka:Asikkala]]
[[Luokka:Kalkkisten kantatilat]]
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]]
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.34

Kalkkisten kylän kantatiloja ovat olleet Iisakkila, Pörskälä, Huovila, Paavola, Kurttila ja Häkkälä. Kantatiloja ovat kylässä 1700-luvun puolivälissä sijainneet tilat, joista on myöhemmin jaettu kaikki muut tilat. Kantatilat kertovat kylän historiallisen ajan elämästä ja pysyvän asutuksen synnystä. Huovilan tilalla on nykyään Pihamaan viinitila, Pörskälän kantatilan vanha päärakennus lahjoitettiin nuorisoseurantaloksi ja nykyinen Pörskälä on edelleen samalla paikalla. Pörskälä, Kurttila ja Paavola ovat olleet Kalkkisten kartanon augmentteja eli aputiloja. Paavola on nimetty uudelleen ja on nyt nimeltään Uusikartano. Kurttilan tila on sijainnut kirkkoa vastapäätä vanhan kylätien toisella puolella.

Huovila ja Häkkälä ovat vuonna 1767 olleet ratsuväen rykmentin majoitusmestarin palkkatiloja eli tilojen verot osoitettiin majoitusmestarin palkkaan. Huovilaa on kutsuttu myös Nuuttilaksi omistajien nimen mukaan. Huovilan paikalta purettiin kaksi vanhaa pitkää rakennusta ja tilalle rakennettiin vuonna 1914 uusi asuinrakennus, missä oli kauppa. Samaan aikaan rakennettiin kuivalle soraharjulle kukoistava puutarha. Tilan isäntäpari Nuuttilat olivat lapsettomia ja Helmi Nuuttila lahjoitti miehensä toivomuksesta huomattavan lahjoituksen Suomen kulttuurirahastolle. Tilaa jatkoi Valfrid Nuuttilan sisarenpoika Helge Pihamaa. Sama suku omistaa edelleen Huovilan. Huovila perustettiin vuonna 1553, jolloin Mikko Olavinpojan omistama tila jaettiin kahtia. Riihelän tila syntyi kun Huovila jaettiin kahtia vuonna 1805. Riihelä suku on viljellyt maata vuodesta 1635.


Lähteet