Ero sivun ”Kymijoki” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Viki
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Kymijoki kuuluu [[Päijänne|Päijänteen vesistöalueeseen]] sekä Kymijoen vesistöön,
'''Kymijoki''' kuuluu [[Päijänne|Päijänteen vesistöalueeseen]] sekä Kymijoen vesistöön,
joka on Suomen kolmanneksi suurin. Vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä
joka on Suomen kolmanneksi suurin. Vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä
[[Kalkkisten kanava|Kalkkisten kanavan]] ja kosken kautta [[Ruotsalainen|Ruotsalaiseen]]. Kymijoki virtaa alueen halki
[[Kalkkisten kanava|Kalkkisten kanavan]] ja kosken kautta [[Ruotsalainen|Ruotsalaiseen]]. Kymijoki virtaa alueen halki
Rivi 27: Rivi 27:
on hakattuna Ristikallioon. Se oli silloisen vedenpinnan aikaan 2,5 metriä normaalia
on hakattuna Ristikallioon. Se oli silloisen vedenpinnan aikaan 2,5 metriä normaalia
korkeammalla ja nykyistä vedenpintaa 1,5 m korkeammalla.
korkeammalla ja nykyistä vedenpintaa 1,5 m korkeammalla.
Ruotsalaisessa tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, muikku, kuha, särki, taimen
<br />
ja siika. Järvessä elää myös lahna, nahkiainen ja täplärapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken
padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen.
Taimenen ja siian kannat ovat Ruotsalaisessa pääosin istutusten varassa. Veden pintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830-31. Ruotsalaisen
säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin
vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn.
Kehittämisehdotuksia: Ristiniemen veden korkeusmerkki sopisi esimerkiksi vesitse
kuljettavan luonto- ja kulttuurireitin kohteeksi. Korkeusmerkit tulee paljastaa esiin
sammalen ja jäkälän alta. Maastoon merkityt veden korkeuspisteet olisivat vaikuttava
näky sopivassa paikassa. Merkittäviä vedenpinnan korkeuksia alueella ovat Yoldia- ja
Ancylus -meret ja Muinais-Päijänteen korkeus.<br />


== Lähteet ==


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://*%5B%20http://etelasuomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Kalkkinen – kylä Kymen rannalla pdf]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)]
<br />
<br />


[[Luokka:Joet]]
[[Luokka:Joet]]
[[Luokka:Kalkkinen]]
[[Luokka:Sisävesiväylät]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.34

Kymijoki kuuluu Päijänteen vesistöalueeseen sekä Kymijoen vesistöön, joka on Suomen kolmanneksi suurin. Vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen. Kymijoki virtaa alueen halki ja laajenee ennen Suomenlahteen laskemistaan Kalkkisten koskien jälkeen useaksi järvialtaaksi, joista ensimmäinen on Ruotsalainen. Kalkkinen on ensimmäisiä kyliä Kymijoen alkupään rannoilla. Rannat ovat pääosin kallioisia, jyrkkiä ja karuja. Vesistössä on lukuisia saaria, kapeita lahtia ja niemiä.

Suomen järviseudun suuret järvet olivat jääkauden jälkeisen ajan alussa osa silloista Itämeren vesiallasta, josta ne kuroutuivat erilleen maankohoamisen seurauksena. Yoldia-vaiheen aikana muodostunut korkein ranta on Asikkalan seudulla nykyisin noin 120-130 metriä mpy. Ainoastaan korkeimmat mäet olivat tällöin vedenkoskemattomia alueita. Ruotsalainen kuroutui Ancylusjärvestä itsenäiseksi järvialtaaksi noin 9 000 vuotta sitten ja järven kehitys alkoi. Päijänne kuroutui samoihin aikoihin. Tässä vaiheessa Päijänteen eteläosissa maan kohoaminen oli nopeaa ja aiheutti Päijänteen vesien virtauksen etelästä pohjoiseen. Päijänteen vedet laskivat Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Ajan myötä Kalajoen lasku-uoma madaltui, kun maakohoaminen oli nopeampaa pohjoisessa Keski-Suomessa kuin etelässä. Vedenpinta Päijänteessä alkoi nousta, minkä seurauksena syntyi Muinais-Päijänteensuurjärvi. Sen vedenpinta oli huipussaan 8 500-6 900 vuotta sitten. Tällöin syntyi Muinais-Päijänteen korkein rantataso, joka löytyy noin 85–90 metriä mpy. Nykyinen keskivedenkorkeus on 78,3 m. Vedenpinnan nousun takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen. Muinais-Päijänteen vedet mursivat 6 100 vuotta sitten Heinolanharjun, jolloin syntyi Jyrängönvirta. Vedet alkoivat virrata Kymijokea pitkin Suomenlahteen.

Vuonna 1899 Kymenvirran vedenkorkeus oli ennätyslukemissa. Veden korkeusmerkki on hakattuna Ristikallioon. Se oli silloisen vedenpinnan aikaan 2,5 metriä normaalia korkeammalla ja nykyistä vedenpintaa 1,5 m korkeammalla.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kymijoki&oldid=40136”