Ero sivun ”Kalkkisten historia” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(18 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Kylän tarina lyhyesti aikajanana == | |||
'''8 600 -1 500''' | '''1 600 -3 000''' miljoonaa vuotta sitten Murroslaakso syntyi.<br /> | ||
'''500 eaa - 1 200''' | |||
1445 | '''8 600 -1 500 eaa''' Kivikauden asuinpaikat.<br /> | ||
1539 Kylän tilojen omistajat tunnetaan jo vuodesta 1539 saakka. | |||
1767 Isojaon mittaukset aloitettiin Kalkkisissa. Mittaukset saatiin päätökseen | '''500 eaa - 1 200 jaa''' Rautakauden asuinpaikat.<br /> | ||
vuonna 1799. Siihen saakka kylä talot sijaitsivat tiiviinä | |||
ryhmäkylänä. | '''1445''' Ensimmäiset kirjalliset maininnat Kalkkisten kylästä.<br /> | ||
1826 Kalkkisten kosken perkaaminen. Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa | |||
'''1539''' Kylän tilojen omistajat tunnetaan jo vuodesta 1539 saakka.<br /> | |||
'''1767''' Isojaon mittaukset aloitettiin Kalkkisissa. Mittaukset saatiin päätökseen vuonna 1799. | |||
Siihen saakka kylä talot sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä.<br /> | |||
'''1826''' Kalkkisten kosken perkaaminen. Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa | |||
Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja | Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja | ||
1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa. | 1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa.<br /> | ||
1857 Säädettiin laki, joka salli höyryvoiman käytön vesivoiman ohella | |||
sahoissa. | '''1857''' Säädettiin laki, joka salli höyryvoiman käytön vesivoiman ohella | ||
1860-luku Lossi saapui Kalkkisiin 1860- luvulla, samaan aikaan kun rakennettiin | sahoissa.<br /> | ||
'''1860-luku''' Lossi saapui Kalkkisiin 1860-luvulla, samaan aikaan kun rakennettiin | |||
Kopsuontietä. 1950-luvulla tuli moottorilossi, sitä ennen | Kopsuontietä. 1950-luvulla tuli moottorilossi, sitä ennen | ||
oli kapulalossi. | oli kapulalossi.<br /> | ||
1861 Poistettiin puutavaran käyttömääriä koskevat rajoitukset. Tästä | |||
alkoi sahojen voimakas rakennuskausi, joka keskittyi Kymijokilaaksoon. | '''1861''' Poistettiin puutavaran käyttömääriä koskevat rajoitukset. Tästä | ||
1871 Joen alajuoksun sahat aloittivat yhteisuitot, puuta tuli Päijänteen | alkoi sahojen voimakas rakennuskausi, joka keskittyi Kymijokilaaksoon.<br /> | ||
ja Keiteleen alueelta. | |||
29.8.1878 Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön. Samana päivänä höyrylaiva | '''1871''' Joen alajuoksun sahat aloittivat yhteisuitot, puuta tuli Päijänteen | ||
Heinola aloitti reittiliikenteen Heinolan ja Lahden välillä. | ja Keiteleen alueelta.<br /> | ||
1880-luku Kalkkisten koskesta tuli harrastelijakalastajien kohde. Kalkis | |||
'''29.8.1878''' Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön. Samana päivänä höyrylaiva | |||
Heinola aloitti reittiliikenteen Heinolan ja Lahden välillä.<br /> | |||
'''1880-luku''' Kalkkisten koskesta tuli harrastelijakalastajien kohde. Kalkis Fiske- | |||
och Jaktklubb (Kalkkisten kalastus- ja metsästysklubi) -niminen | |||
yhdistys vuokrasi kosken alueen kalastus- ja metsästysoikeudet | |||
virkistyskäyttöön. Vuokrasopimusta on pidetty voimassa | |||
jo pitkälti toistasataa vuotta ja Kalkkisten kosken osakkaiden | |||
jakokunta ja sen osakkaat saavat nauttia merkittävistä vuokratuloista | |||
ja niistä jaettavista osuusmaksuista.<br /> | |||
'''1887''' Kalkkisten koulupiiri perustettiin. Nykyisen Mani-Baarin paikalla | |||
sijainnut Honkala vuokrattiin koulun opetustiloiksi.<br /> | |||
'''1890-luku''' Metsän kaskeaminen kiellettiin lailla. Kaskeaminen jatkui silti | |||
1900-luvun alkupuoliskolle.<br /> | |||
'''1891''' A. G. Honkasen tiilitehdas aloitti toimintansa.<br /> | |||
'''1891''' Kalkkisten höyrysaha, -mylly ja -meijeri rakennettiin Kymenvirran | |||
rannalle Sipi Koskisen toimesta.<br /> | |||
'''1892''' Kalkkisten puukoulu valmistui.<br /> | |||
'''1894''' Postinkuljetus yhdistys perustettiin postin kuljettamista varten | |||
kerran viikossa kirkonkylästä Kalkkisiin.<br /> | |||
'''1899''' Kymenvirran vedenkorkeus ennätyslukemissa.<br /> | |||
'''1900-luvun alku''' Huvilakulttuurin kukoistusaikaa. Kasvaneen laivaliikenteen myötä | |||
kanavan lähettyville syntyi 1910-luvulta lähtien huvila-asutusta.<br /> | |||
'''1902''' Riihilahden työväenyhdistys perustettiin.<br /> | |||
'''1903''' Raittiusyhdistys Oras VI toimi Honkalan talossa nykyisen Mani-Baarin paikalla.<br /> | |||
'''1910''' Rukoushuone vihittiin käyttöön 28.8.1910. Vuonna 1961 rukoushuone | |||
vihittiin kirkoksi.<br /> | |||
'''1914''' Riihilahden koulupiiri perustettiin.<br /> | |||
'''1916''' Riihilahden koulurakennus valmistui. Koulun toiminta loppui 1975.<br /> | |||
'''1916''' Kalkkisten hautausmaa otettiin käyttöön.<br /> | |||
'''1918''' Kalkkisten Nuorisoseura perustettiin.<br /> | |||
'''1919''' Seurantalo Pörskälän vihkiäiset pidettiin 1919.<br /> | |||
'''1925''' Kalkkisten Osuuskassa perustettiin. Toiminta aloitettiin 1926 Uusikartanossa.<br /> | |||
'''1927''' Rannassa sijainnut Kalkkisten Höyrysaha paloi.<br /> | |||
'''1927''' Kalkkisten kivikoulu valmistui.<br /> | |||
'''1928''' Kalkkisten Osuusmeijeri perustettiin laajentamalla kartanomeijerin | |||
omistuspohjaa.<br /> | |||
'''1930-luku''' Viimeinen mylly Rumpinojan varrelta paloi.<br /> | |||
'''1930''' Kulmala-nimiselle tontille perustettiin kauppakiinteistö ja piharakennuksessa | |||
toimi leipomo. 1800-luvun lopulla tontilla sijaitsi | |||
suutari Görmanin asunto sekä 1906 alkaen kauppias Rinteen | |||
makasiini.<br /> | |||
'''1931''' Sähköt Kalkkisiin.<br /> | |||
'''1932''' Mukkusten tanssilava rakennettiin talkoovoimin.<br /> | |||
'''1933''' Heinolan Osuuskaupan myymälä perustettiin kylään. Kaupanpito | |||
loppui rakennuksessa 1980-luvulla, nyt samalla paikalla Mani-baari.<br /> | |||
'''1936''' Lauri Rapala muovaa korkista ensimmäisen tosiottavan vaapun.<br /> | |||
'''1939''' Kalkkisten Osuuskassa hankki toimitilakseen Merivirran kiinteistön.<br /> | |||
'''1939''' Kulmalan tontin kaupan rakennuksessa alkoi kahvilatoimintaa.<br /> | |||
'''1940''' Kalkkisten pienviljelijäosasto perustettiin.<br /> | |||
'''1944-45''' Perustettiin Kalkkisten sekakuoro. Kuoroharjoitukset pidettiin | |||
koululla. Vakituinen kuorolaulu loppui 1960, kun kuoroa johtanut | |||
opettaja Lyydia Tonttila lopetti opettajan toimensa. Vuonna | |||
2001 aloitettiin kuorolaulaminen uudestaan ja Kalkkisten kyläkuoro | |||
on kokoontunut siitä lähtien viikoittain.<br /> | |||
'''1950-luku''' Säretynkiven lava rakennettiin. Lava paloi vuonna 1984.<br /> | |||
'''1950-luku''' Kauppaa laajennettiin myymäläautotoiminnalla.<br /> | |||
'''1954''' Osuuskassan tontille rakennettiin uusi toimitalo.<br /> | |||
'''1957''' Perustettiin urheiluseura Kalkkisten Kataja ry, itsenäinen Asikkalan | |||
Raikkaan kyläosasto.<br /> | |||
'''1960-luku''' Uitot olivat seudulla merkittävä työllistäjä 1960-luvulle saakka | |||
ja siitä maksettiin huomattavasti parempaa palkkaa kuin maatiloilla. | |||
Teiden kunto parani ja puutavaran kuljettaminen kuormaautoilla | |||
yleistyi syrjäyttäen tukinuitot vähitellen kokonaan.<br /> | |||
'''1963''' Seurantalo Pörskälä paloi salaman sytyttämänä 30.5. maan tasalle.<br /> | |||
'''1963''' Finlandia-Uistin Oy perustettiin. Yritys on toiminut vuodesta | |||
1976 lähtien Riihilahden vanhassa koulussa.<br /> | |||
'''1965''' Kalkkisten kappeli rakennettiin. Kappelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto | |||
Ojonen-Sipponen-Teerenmaa. Kalkkisten hautausmaa | |||
otettiin käyttöön vuonna 1916.<br /> | |||
'''1966''' Urheilukenttä rakennettiin. Kentän vihkiäiskilpailut pidettiin | |||
3.7.1966. Maa-aluetta urheilukenttää varten oli anottu kunnalta | |||
jo vuonna 1957. Kentän rakentaminen kesti monta vuotta varojen | |||
puutteen vuoksi.<br /> | |||
'''1968''' Voin valmistus päättyi Kalkkisten Osuusmeijerissä. 1971 meijeri | |||
sulautettiin Lahden Seudun Meijeriosuuskuntaan ja tilat muutettiin | |||
kokous- ja virkistyskäyttöön.<br /> | |||
'''1973''' Suomen Nuorisoseurojen liiton seuratalon tyyppipiirustuksilla | |||
toteutettu uusi seurantalo Pörskälä vihittiin käyttöön 11.3.1973.<br /> | |||
'''1973''' Kempit ostavat Uusikartano-nimisen tilan. Tilalla ryhdytään valmistaan | |||
mm. Kemppi Oy:n hitsaustarvikkeita.<br /> | |||
'''1975''' Kulmalan tontin kaupan pito loppui ja talo myytiin yksityiskodiksi.<br /> | |||
'''1978''' Pihamaan tilan ensimmäiset 5000 mansikantaimea istutetaan.<br /> | |||
'''1980''' Kyläyhdistystoiminta käynnistyy.<br /> | |||
'''1989''' Järjestettiin kylätapahtuma ”Saa koskea Kalkkisissa”.<br /> | |||
'''1991''' Kivikoulun saneeraus. Koulupiiri oli 100-vuotiaana samankokoinen | |||
kuin alkuaikoina, välissä on toki ollut paljon muutoksia.<br /> | |||
'''1992''' Kylätapahtuman nimi muutettiin ”Toripäiviksi” ja vuodesta 2011 | |||
lähtien tapahtuma on järjestetty ”Kalkkisten Kyläpäivä” -nimisenä.<br /> | |||
'''1994''' Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki pystytettiin Nuoramoistentien | |||
varteen.<br /> | |||
'''1997''' Kalkkinen valitaan Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.<br /> | |||
'''1998''' Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry merkitään yhdistysrekisteriin.<br /> | |||
'''2000''' Kalkkisten silta rakennettiin ja lossitoiminta loppui.<br /> | |||
'''2001''' Pihamaan ensimmäiset kolme viiniä tulivat myyntiin.<br /> | |||
'''2002''' Etelä-Päijänteen ja Kymijoen uittojen päättymisvuosi.<br /> | |||
'''2002''' Sataman kunnostustyöt valmistuvat.<br /> | |||
'''2003''' Kalkkisten satamassa järjestettiin Juhannuskokkojuhla.<br /> | |||
'''2003''' Pihamaan Rosé voitti Suomen vuoden Tilaviini -kilpailun ja se | |||
palkittiin myös kultaisella mitalilla.<br /> | |||
'''2004''' Kalkkinen oli mukana valtakunnallisilla kyläasumisen Kylä kelpaa! | |||
-messuilla. Kirkkopelto kaavoitettiin.<br /> | |||
'''2011''' Juostiin ensimmäistä kertaa Kalkkisten 10.<br /> | |||
'''2011''' Joulukylä Kalkkinen. | |||
Aktiivista toimintaa EU- hankkeissa.<br /> | |||
'''2012''' Kyläportit kutsuvat tervetulleeksi kylään.<br /> | |||
'''2012''' Kalkkinen valitaan toistamiseen Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.<br /> | |||
== Lähteet == | |||
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | |||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)] | |||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)] | |||
<br /> | |||
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | [[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | ||
[[Luokka: Kalkkinen]] | [[Luokka: Kalkkinen]] | ||
[[Luokka: Paikallishistoriat]] | [[Luokka:Asikkala]] | ||
[[Luokka: Paikallishistoriat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.34
Kylän tarina lyhyesti aikajanana
1 600 -3 000 miljoonaa vuotta sitten Murroslaakso syntyi.
8 600 -1 500 eaa Kivikauden asuinpaikat.
500 eaa - 1 200 jaa Rautakauden asuinpaikat.
1445 Ensimmäiset kirjalliset maininnat Kalkkisten kylästä.
1539 Kylän tilojen omistajat tunnetaan jo vuodesta 1539 saakka.
1767 Isojaon mittaukset aloitettiin Kalkkisissa. Mittaukset saatiin päätökseen vuonna 1799.
Siihen saakka kylä talot sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä.
1826 Kalkkisten kosken perkaaminen. Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa
Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja
1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa.
1857 Säädettiin laki, joka salli höyryvoiman käytön vesivoiman ohella
sahoissa.
1860-luku Lossi saapui Kalkkisiin 1860-luvulla, samaan aikaan kun rakennettiin
Kopsuontietä. 1950-luvulla tuli moottorilossi, sitä ennen
oli kapulalossi.
1861 Poistettiin puutavaran käyttömääriä koskevat rajoitukset. Tästä
alkoi sahojen voimakas rakennuskausi, joka keskittyi Kymijokilaaksoon.
1871 Joen alajuoksun sahat aloittivat yhteisuitot, puuta tuli Päijänteen
ja Keiteleen alueelta.
29.8.1878 Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön. Samana päivänä höyrylaiva
Heinola aloitti reittiliikenteen Heinolan ja Lahden välillä.
1880-luku Kalkkisten koskesta tuli harrastelijakalastajien kohde. Kalkis Fiske-
och Jaktklubb (Kalkkisten kalastus- ja metsästysklubi) -niminen
yhdistys vuokrasi kosken alueen kalastus- ja metsästysoikeudet
virkistyskäyttöön. Vuokrasopimusta on pidetty voimassa
jo pitkälti toistasataa vuotta ja Kalkkisten kosken osakkaiden
jakokunta ja sen osakkaat saavat nauttia merkittävistä vuokratuloista
ja niistä jaettavista osuusmaksuista.
1887 Kalkkisten koulupiiri perustettiin. Nykyisen Mani-Baarin paikalla
sijainnut Honkala vuokrattiin koulun opetustiloiksi.
1890-luku Metsän kaskeaminen kiellettiin lailla. Kaskeaminen jatkui silti
1900-luvun alkupuoliskolle.
1891 A. G. Honkasen tiilitehdas aloitti toimintansa.
1891 Kalkkisten höyrysaha, -mylly ja -meijeri rakennettiin Kymenvirran
rannalle Sipi Koskisen toimesta.
1892 Kalkkisten puukoulu valmistui.
1894 Postinkuljetus yhdistys perustettiin postin kuljettamista varten
kerran viikossa kirkonkylästä Kalkkisiin.
1899 Kymenvirran vedenkorkeus ennätyslukemissa.
1900-luvun alku Huvilakulttuurin kukoistusaikaa. Kasvaneen laivaliikenteen myötä
kanavan lähettyville syntyi 1910-luvulta lähtien huvila-asutusta.
1902 Riihilahden työväenyhdistys perustettiin.
1903 Raittiusyhdistys Oras VI toimi Honkalan talossa nykyisen Mani-Baarin paikalla.
1910 Rukoushuone vihittiin käyttöön 28.8.1910. Vuonna 1961 rukoushuone
vihittiin kirkoksi.
1914 Riihilahden koulupiiri perustettiin.
1916 Riihilahden koulurakennus valmistui. Koulun toiminta loppui 1975.
1916 Kalkkisten hautausmaa otettiin käyttöön.
1918 Kalkkisten Nuorisoseura perustettiin.
1919 Seurantalo Pörskälän vihkiäiset pidettiin 1919.
1925 Kalkkisten Osuuskassa perustettiin. Toiminta aloitettiin 1926 Uusikartanossa.
1927 Rannassa sijainnut Kalkkisten Höyrysaha paloi.
1927 Kalkkisten kivikoulu valmistui.
1928 Kalkkisten Osuusmeijeri perustettiin laajentamalla kartanomeijerin
omistuspohjaa.
1930-luku Viimeinen mylly Rumpinojan varrelta paloi.
1930 Kulmala-nimiselle tontille perustettiin kauppakiinteistö ja piharakennuksessa
toimi leipomo. 1800-luvun lopulla tontilla sijaitsi
suutari Görmanin asunto sekä 1906 alkaen kauppias Rinteen
makasiini.
1931 Sähköt Kalkkisiin.
1932 Mukkusten tanssilava rakennettiin talkoovoimin.
1933 Heinolan Osuuskaupan myymälä perustettiin kylään. Kaupanpito
loppui rakennuksessa 1980-luvulla, nyt samalla paikalla Mani-baari.
1936 Lauri Rapala muovaa korkista ensimmäisen tosiottavan vaapun.
1939 Kalkkisten Osuuskassa hankki toimitilakseen Merivirran kiinteistön.
1939 Kulmalan tontin kaupan rakennuksessa alkoi kahvilatoimintaa.
1940 Kalkkisten pienviljelijäosasto perustettiin.
1944-45 Perustettiin Kalkkisten sekakuoro. Kuoroharjoitukset pidettiin
koululla. Vakituinen kuorolaulu loppui 1960, kun kuoroa johtanut
opettaja Lyydia Tonttila lopetti opettajan toimensa. Vuonna
2001 aloitettiin kuorolaulaminen uudestaan ja Kalkkisten kyläkuoro
on kokoontunut siitä lähtien viikoittain.
1950-luku Säretynkiven lava rakennettiin. Lava paloi vuonna 1984.
1950-luku Kauppaa laajennettiin myymäläautotoiminnalla.
1954 Osuuskassan tontille rakennettiin uusi toimitalo.
1957 Perustettiin urheiluseura Kalkkisten Kataja ry, itsenäinen Asikkalan
Raikkaan kyläosasto.
1960-luku Uitot olivat seudulla merkittävä työllistäjä 1960-luvulle saakka
ja siitä maksettiin huomattavasti parempaa palkkaa kuin maatiloilla.
Teiden kunto parani ja puutavaran kuljettaminen kuormaautoilla
yleistyi syrjäyttäen tukinuitot vähitellen kokonaan.
1963 Seurantalo Pörskälä paloi salaman sytyttämänä 30.5. maan tasalle.
1963 Finlandia-Uistin Oy perustettiin. Yritys on toiminut vuodesta
1976 lähtien Riihilahden vanhassa koulussa.
1965 Kalkkisten kappeli rakennettiin. Kappelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto
Ojonen-Sipponen-Teerenmaa. Kalkkisten hautausmaa
otettiin käyttöön vuonna 1916.
1966 Urheilukenttä rakennettiin. Kentän vihkiäiskilpailut pidettiin
3.7.1966. Maa-aluetta urheilukenttää varten oli anottu kunnalta
jo vuonna 1957. Kentän rakentaminen kesti monta vuotta varojen
puutteen vuoksi.
1968 Voin valmistus päättyi Kalkkisten Osuusmeijerissä. 1971 meijeri
sulautettiin Lahden Seudun Meijeriosuuskuntaan ja tilat muutettiin
kokous- ja virkistyskäyttöön.
1973 Suomen Nuorisoseurojen liiton seuratalon tyyppipiirustuksilla
toteutettu uusi seurantalo Pörskälä vihittiin käyttöön 11.3.1973.
1973 Kempit ostavat Uusikartano-nimisen tilan. Tilalla ryhdytään valmistaan
mm. Kemppi Oy:n hitsaustarvikkeita.
1975 Kulmalan tontin kaupan pito loppui ja talo myytiin yksityiskodiksi.
1978 Pihamaan tilan ensimmäiset 5000 mansikantaimea istutetaan.
1980 Kyläyhdistystoiminta käynnistyy.
1989 Järjestettiin kylätapahtuma ”Saa koskea Kalkkisissa”.
1991 Kivikoulun saneeraus. Koulupiiri oli 100-vuotiaana samankokoinen
kuin alkuaikoina, välissä on toki ollut paljon muutoksia.
1992 Kylätapahtuman nimi muutettiin ”Toripäiviksi” ja vuodesta 2011
lähtien tapahtuma on järjestetty ”Kalkkisten Kyläpäivä” -nimisenä.
1994 Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki pystytettiin Nuoramoistentien
varteen.
1997 Kalkkinen valitaan Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
1998 Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry merkitään yhdistysrekisteriin.
2000 Kalkkisten silta rakennettiin ja lossitoiminta loppui.
2001 Pihamaan ensimmäiset kolme viiniä tulivat myyntiin.
2002 Etelä-Päijänteen ja Kymijoen uittojen päättymisvuosi.
2002 Sataman kunnostustyöt valmistuvat.
2003 Kalkkisten satamassa järjestettiin Juhannuskokkojuhla.
2003 Pihamaan Rosé voitti Suomen vuoden Tilaviini -kilpailun ja se
palkittiin myös kultaisella mitalilla.
2004 Kalkkinen oli mukana valtakunnallisilla kyläasumisen Kylä kelpaa!
-messuilla. Kirkkopelto kaavoitettiin.
2011 Juostiin ensimmäistä kertaa Kalkkisten 10.
2011 Joulukylä Kalkkinen.
Aktiivista toimintaa EU- hankkeissa.
2012 Kyläportit kutsuvat tervetulleeksi kylään.
2012 Kalkkinen valitaan toistamiseen Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)