Ero sivun ”Varikonniemi” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 38: Rivi 38:
[[Coordinates::61.003737, 24.46936| ]]
[[Coordinates::61.003737, 24.46936| ]]


[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Puistot]]
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Puistot]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53

Metsäiseltä näyttävä Varikonniemi ilmakuvassa. Kuva: Hannu Vallas

Varikonniemi, aiemmin Linnanniemenä ja Hätilänniemenä tunnettu alue, sijaitsee Vanajaveden rannalla Keinusaaren kaupunginosassa. Se on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Varikonniemi kuului ennen Hätilän latokartanon maihin ja Hämeenlinnan maalaiskuntaan.

Historiaa

Rautakautinen asuinpaikka

Varikonniemessä on erilaisten rakennusten jäännöksiä, jotka on ajoitettu rautakaudelle ja keskiajan alkuun, noin vuosien 500 - 1200 väliselle ajalle. Asuinpaikka löydettiin vuonna 1988, kun alueella liikkunut poika löysi vanhan miekan. Alueella oli jäänteitä jonkinlaisesta puolustusvallista ja laiturista. 1980-luvulla arkeologisia kaivauksia johtanut Hans-Peter Schulz luonnehti Varikonniemen asuinpaikkaa "kaupungiksi".  Hän perusteli näkemystään erikoistuneeseen käsityöläis- ja kauppiasasutukseen viittaavilla jäänteillä. Schulzin mukaan aluetta ympäröivät linnavuoret kuuluivat samaan kokonaisuuteen, niillä vartioitiin kauppapaikan turvallisuutta. Paikasta monissa yhteyksissä käytetty nimi Vanain kaupunki tai Vanain linna on lainattu venäläisestä Novgorodin kronikasta, joka kertoo tämännimisen paikan hävittämisestä vuonna 1311. Nimi on yhdistetty myös Hämeen linnaan ja Janakkalassa sijaitsevaan Hakoisten linnaan.

Toisten tutkijoiden mielestä kyseessä on ollut melko tavanomainen rautakautinen asuinpaikka, eikä "kaupunki"-termin käyttöön ole aihetta. Osa arkeologeista uskoo, että Varikonniemessä kaivetuista rakenteista vain osa oli rautakautisia tai keskiaikaisia ja että kaupunginmuurin perustukseksi tulkittu rakenne olisikin 1800-luvun ratapenkka. Asuinpaikan löytöaineistokaan ei heidän mielestään viittaa erikoistuneeseen käsityö- ja kauppa-asutukseen.

Hämeenlinnan höyrysaha 1900-luvun alussa. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat

Höyrysaha

Vuonna 1873 alueelle rakennettiin höyrysaha. Sen perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz. Höyrysaha joutui konkurssiin, ja sen osti vuonna 1895 porvoolainen kauppaneuvos ja liikemies August Eklöf, joka omisti muitakin sahoja. Eklöf vuokrasi Hätilän kartanon maita. August Eklöf oli vuonna 1895 perustetun Suomen Sahanomistajayhdistyksen perustajajäseniä ja aikansa mahtavimpia liikemiehiä. Vuonna 1910 perustettu Aug. Eklöf Aktiebolag oli 10. suurin puutavaranviejäyhtiö maassamme ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hämeenlinnan saha oli läänin suurin, ja parhaimmillaan se työllisti parisataa henkeä.

Varikonniemessä oli sahan lisäksi oli Hämeen Höyrysahan konttori ja kuuden perheen asuintalot. August Eklöf rakennutti taloja asunnoiksi 1900-luvun alussa höyrysahan vakinaisille ammattimiehille. Taloissa oli 11 ja 16 hellahuonetta, joissa saattoi asua yli kymmenhenkisiä perheitä. Vuonna 2004 Pro Rautatienkatu -kaupunginosayhdistys esitti vielä silloin olemassa olevien Hämeenlinnan höyrysahan työväenkasarmin rakennuksien suojelemista. Toinen puutaloista oli pahoin palanut, toinen oli säilynyt alkuperäisenä sisätiloja myöten. Vaikka taloilla oli ainutlaatuista kulttuurihistoriallista merkitystä Hämeen ympäristökeskus hylkäsi suojeluvaatimuksen.

Höyrysaha lopetti toimintansa jatkosodan jälkeen.

Puolustusvoimien varikkoalueena

Varikonniemi toimi puolustusvoimien varikkoalueena 1980-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen alue siirtyi lopullisesti kaupungin hallintaan.

Nykyinen käyttö

Nykyään Varikonniemi on vehreä ja suosittu kaupunkilaisten lähiluontokohde, joka on monelle kasvi- ja eläinlajille elinehto. Alueella on varastorakennuksia, joista yksi rakennus poltettiin kesällä 2009.

Vuonna 2001 Hämeenlinnan Taiteilijaseura teki alueelle ympäristötaideteoksia. Siellä on www.virtuaalipolku.fi :n esittelemät teokset yhä nähtävissä, mm. Kirsti Miilumäen teos Maanpäällinen osa, joka on rakennettu varikon jäännöksiin: http://goo.gl/kEI0W.


Lähteet