Ero sivun ”Mauno Hartman” versioiden välillä
imported>Sambo (Automatisoitu artikkelien tuonti *** edellinen teksti korvattu ***) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (14 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
(s. 1930) | |||
Turussa syntynyt kuvanveistäjä ja taidemaalari on asunut Hollolassa vuodesta 1966. | Turussa syntynyt kuvanveistäjä ja taidemaalari on asunut Hollolassa vuodesta 1966. | ||
Mauno Hartmanin suuria puuveistoksia on runsaasti nähtävillä Lahdessa: kaupunginteatterissa kaksi, verotoimistossa, Lotilan koululla ja kauppakeskus Trion Sampo-konttorissa kussakin yksi. Satamakadulla Sibeliustalon luona on Troijan hevonen ja itse Sibeliustalossa pysyvästi yli 30 Hartmanin työtä. Olen ylpeä asemastani talon nimikkotaiteilijana. Kesällä 2005 Sibeliustalon ja Taidemuseon kanssa järjestämäni suuri näyttely oli tähänastisen urani huipentuma; Metsähalliin, Puusepänverstaaseen ja Puusepän saliin oli sijoitettu yli sata teostani puolen vuosisadan ajalta. | Mauno Hartmanin suuria puuveistoksia on runsaasti nähtävillä Lahdessa: kaupunginteatterissa kaksi, verotoimistossa, Lotilan koululla ja kauppakeskus Trion Sampo-konttorissa kussakin yksi. Satamakadulla Sibeliustalon luona on Troijan hevonen ja itse Sibeliustalossa pysyvästi yli 30 Hartmanin työtä. Olen ylpeä asemastani talon nimikkotaiteilijana. Kesällä 2005 Sibeliustalon ja Taidemuseon kanssa järjestämäni suuri näyttely oli tähänastisen urani huipentuma; Metsähalliin, Puusepänverstaaseen ja Puusepän saliin oli sijoitettu yli sata teostani puolen vuosisadan ajalta. | ||
| Rivi 9: | Rivi 7: | ||
Hartman opiskeli Ateneumissa vuosina 1950-54 sekä Perugian ja Venetsian taideakatemioissa 1957-59. Lahteen hänet toi (tuolloin tulevan) vaimon saama lehtorin virka 60-luvun puolivälissä. Ensimmäisillä suurilla hirsitöillään mielenkiintoa Turussa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä herättänyt Hartman alkoi vakiintua myös taiteilijana. Ensimmäinen näyttely Lahden Taidemuseossa oli vuonna 1970. | Hartman opiskeli Ateneumissa vuosina 1950-54 sekä Perugian ja Venetsian taideakatemioissa 1957-59. Lahteen hänet toi (tuolloin tulevan) vaimon saama lehtorin virka 60-luvun puolivälissä. Ensimmäisillä suurilla hirsitöillään mielenkiintoa Turussa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä herättänyt Hartman alkoi vakiintua myös taiteilijana. Ensimmäinen näyttely Lahden Taidemuseossa oli vuonna 1970. | ||
Läpi harmaan puun | == Läpi harmaan puun == | ||
Mauno Hartmanin henkilöhistoriasta antaa hänen kirjansa eloisan kuvan. Selvittyään Ateneumin karsinnoista hän ilmoittautui aluksi keramiikkakurssille. Huomasin kuitenkin melko pian, ettei se ollut varsinainen alani, ja otin mukaan kuvanveiston. Muovailin elävää mallia, tein ornamentteja ja sain kokemusta monumenteista. - - Sain täysin klassisen koulutuksen. Hirsiveistoksiin häntä innoitti puoliksi purettu hirsitalo Turussa 1950-luvun lopulla: Näin sen täysin abstraktina konstruktiona. | Mauno Hartmanin henkilöhistoriasta antaa hänen kirjansa eloisan kuvan. Selvittyään Ateneumin karsinnoista hän ilmoittautui aluksi keramiikkakurssille. Huomasin kuitenkin melko pian, ettei se ollut varsinainen alani, ja otin mukaan kuvanveiston. Muovailin elävää mallia, tein ornamentteja ja sain kokemusta monumenteista. - - Sain täysin klassisen koulutuksen. Hirsiveistoksiin häntä innoitti puoliksi purettu hirsitalo Turussa 1950-luvun lopulla: Näin sen täysin abstraktina konstruktiona. | ||
| Rivi 15: | Rivi 13: | ||
Rohkeasti omaa tietään kulkevaan taiteilijaan, joka oli imenyt itseensä italialaisen temperamentinkin, oli jäykkien suomalaisten toisinaan vaikea suhtautua, mutta luja usko on vienyt läpi harmaan puun. Töitäni on museoissa ja kokoelmissa. Olen veistänyt, hakannut, polttanut, patinoinut ja maalannut, kantanut hirsiä, koonnut, kuljettanut ja purkanut viisikymmentä vuotta. Työ on minulle tapa elää niin kuin syöminen ja hengittäminen, välttämätön. - - En selittele töitäni, uskon, että ne puhuvat itse. Toisten asia on arvioida, miten olen onnistunut. | Rohkeasti omaa tietään kulkevaan taiteilijaan, joka oli imenyt itseensä italialaisen temperamentinkin, oli jäykkien suomalaisten toisinaan vaikea suhtautua, mutta luja usko on vienyt läpi harmaan puun. Töitäni on museoissa ja kokoelmissa. Olen veistänyt, hakannut, polttanut, patinoinut ja maalannut, kantanut hirsiä, koonnut, kuljettanut ja purkanut viisikymmentä vuotta. Työ on minulle tapa elää niin kuin syöminen ja hengittäminen, välttämätön. - - En selittele töitäni, uskon, että ne puhuvat itse. Toisten asia on arvioida, miten olen onnistunut. | ||
== Lisälähteet == | |||
[[Luokka: | *Minä Manu Hartman, kuvanveistäjä, Mauno Hartmanin säätiö 2005. | ||
[[Luokka: | <br> | ||
<gallery> | |||
Tiedosto:Hartman1.jpg|Sepän penkillä (1969, 185 x 300 x 107) oli tärkeä osa oopperassa. Se kuuluu nyt Saastamoisen kokoelmiin.|alt=valokuvassa puinen höyläpenkki jossa puisia suorakaiteen ja kolmionmuotoisia kapapleita | |||
Tiedosto:Hartman2.jpg|Lintujen kuningaskunta (1967, 72 x 175 x 395 x 50), Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma, Porin taidemuseo|alt=valokuvassa puinen kehikko seinällä | |||
Tiedosto:Hartman3.jpg|Kurosawa (1986, 280 x 310 x 330), yksityiskokoelma, Tanska.|alt=kuvassa puinen rakennelma joka muistuttaa Kurosawan Seitsemän Samurain linnoituksia | |||
</gallery> | |||
<br> | |||
[[Luokka:Kuvataiteilijat|Hartman, Mauno]] | |||
[[Luokka:Taideteokset]] | |||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | ||
[[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 13.01
(s. 1930)
Turussa syntynyt kuvanveistäjä ja taidemaalari on asunut Hollolassa vuodesta 1966.
Mauno Hartmanin suuria puuveistoksia on runsaasti nähtävillä Lahdessa: kaupunginteatterissa kaksi, verotoimistossa, Lotilan koululla ja kauppakeskus Trion Sampo-konttorissa kussakin yksi. Satamakadulla Sibeliustalon luona on Troijan hevonen ja itse Sibeliustalossa pysyvästi yli 30 Hartmanin työtä. Olen ylpeä asemastani talon nimikkotaiteilijana. Kesällä 2005 Sibeliustalon ja Taidemuseon kanssa järjestämäni suuri näyttely oli tähänastisen urani huipentuma; Metsähalliin, Puusepänverstaaseen ja Puusepän saliin oli sijoitettu yli sata teostani puolen vuosisadan ajalta.
Hartman opiskeli Ateneumissa vuosina 1950-54 sekä Perugian ja Venetsian taideakatemioissa 1957-59. Lahteen hänet toi (tuolloin tulevan) vaimon saama lehtorin virka 60-luvun puolivälissä. Ensimmäisillä suurilla hirsitöillään mielenkiintoa Turussa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä herättänyt Hartman alkoi vakiintua myös taiteilijana. Ensimmäinen näyttely Lahden Taidemuseossa oli vuonna 1970.
Läpi harmaan puun
Mauno Hartmanin henkilöhistoriasta antaa hänen kirjansa eloisan kuvan. Selvittyään Ateneumin karsinnoista hän ilmoittautui aluksi keramiikkakurssille. Huomasin kuitenkin melko pian, ettei se ollut varsinainen alani, ja otin mukaan kuvanveiston. Muovailin elävää mallia, tein ornamentteja ja sain kokemusta monumenteista. - - Sain täysin klassisen koulutuksen. Hirsiveistoksiin häntä innoitti puoliksi purettu hirsitalo Turussa 1950-luvun lopulla: Näin sen täysin abstraktina konstruktiona.
Rohkeasti omaa tietään kulkevaan taiteilijaan, joka oli imenyt itseensä italialaisen temperamentinkin, oli jäykkien suomalaisten toisinaan vaikea suhtautua, mutta luja usko on vienyt läpi harmaan puun. Töitäni on museoissa ja kokoelmissa. Olen veistänyt, hakannut, polttanut, patinoinut ja maalannut, kantanut hirsiä, koonnut, kuljettanut ja purkanut viisikymmentä vuotta. Työ on minulle tapa elää niin kuin syöminen ja hengittäminen, välttämätön. - - En selittele töitäni, uskon, että ne puhuvat itse. Toisten asia on arvioida, miten olen onnistunut.
Lisälähteet
- Minä Manu Hartman, kuvanveistäjä, Mauno Hartmanin säätiö 2005.
Sepän penkillä (1969, 185 x 300 x 107) oli tärkeä osa oopperassa. Se kuuluu nyt Saastamoisen kokoelmiin.
Lintujen kuningaskunta (1967, 72 x 175 x 395 x 50), Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma, Porin taidemuseo
Kurosawa (1986, 280 x 310 x 330), yksityiskokoelma, Tanska.
