Ero sivun ”Mary Wrede” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 20: Rivi 20:


Lisäksi hän on kuvittanut lastenkirjan Lilla Pers julafton: sagospel (1916).
Lisäksi hän on kuvittanut lastenkirjan Lilla Pers julafton: sagospel (1916).
== Tekstinäyte ==
Carola stod vid fönstret och blickade ut. Dimman låg över landskapet grå och tunn och gjorde de mjuka skogskonturerna diffusa och den stilla bruna senhösten än mer dämpad.
<br/> Hon älskade utsikten från sitt fönster. Skogskanterna som ju längre bort de höjde sig antog mer blåaktiga toner och marlandet kring ån, som skiftade i höstlig färgprakt från mattgult till sepia.
Varför?, 1945.


== Lähteet: ==
== Lähteet: ==
Rivi 36: Rivi 29:
[[Luokka:Kirjailijat|Wrede, Mary]]
[[Luokka:Kirjailijat|Wrede, Mary]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 13.00


s. 1892 Viipuri
k. 1985 Helsinki

Yksityisen ruotsalaisen tyttökoulun (1901-06) käynyt kirjailija asui myöhemmin Arrajoen kartanossa Nastolassa, joka oli hänen isänsä omistuksessa vuodesta 1911 lähtien. Hänen isänsä kuoleman jälkeen (1927) tilaa hoiti vapaaherra Otto Wrede eikä tilaa jaettu sisarusten kesken. Kun Otto Wrede vuonna 1936 kuoli jäi vastuu kartanosta Mary Wredelle ja hänen veljelleen Sten Goddert Wredelle.
Mary Wrede oli hyvin innostunut kukista ja niiden hoidosta.
Arrajoen kartanon päärakennus paloi 5.6.1948. Tulipalon jälkeen vierastalo kunnostettiin uudeksi päärakennukseksi. Kartano jaettiin vuonna 1949 Wrede-suvun kesken. Vuonna 1963 Wrede-suku luopui Arrajoesta.
Mary Wrede kirjoitti kolme ruotsinkielistä romaania ja kuvitti yhden lastenkirjan.

Tuotanto

Romaanit

Konflikter. Söderström 1943.

Varför? Söderström 1945.

Rekommenderade brev. Söderström 1950.

Lisäksi hän on kuvittanut lastenkirjan Lilla Pers julafton: sagospel (1916).

Lähteet:

- Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 522-523.
- Matti Oijala. Immilän Myllymäki. Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, 1999.