Ero sivun ”Uno von Schrowe” versioiden välillä
imported>Sambo (Ak: Uusi sivu: ==[kirjailijatSchrowe.htm#TekstinäyteTekstinäyte]== kirjailijanimeltään S., S-, S-. s. 1853 Hartola <br/> k. 1886 Saksa, Görbelsdorf <br/> <br/> Itä-Hämeen ensimmäinen ni...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (12 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Schrowe.jpg|pienoiskuva|Uno von Schrowe|alt=]] | |||
<br/> | |||
kirjailijanimeltään S., S-, S-. | kirjailijanimeltään S., S-, S-. | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
"Uno von Schrowe kuului oman aikansa suosituimpiin albumirunoilijoihin. Hänen kootut runonsa ilmestyivät vasta v. 1913, 27 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Postuumina julkaistu kokoelma sisältää n. 80 alkuperäistä ja suomennettua runoa. | "Uno von Schrowe kuului oman aikansa suosituimpiin albumirunoilijoihin. Hänen kootut runonsa ilmestyivät vasta v. 1913, 27 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Postuumina julkaistu kokoelma sisältää n. 80 alkuperäistä ja suomennettua runoa. | ||
<br/> Uno von Schrowe on myös ensimmäinen itähämäläinen kotiseutuaiheita käsitellyt runoilija. . . Haltioituneen ylistyksen kotiseudulleen Uno von Schrowe on laulanut runossaan Hämeenmaa. . . Itähämäläinen kotiseutu on merkinnyt Uno von Schrowelle paljon. Hartolan kauniit vesien hopeoimat ja koivujen ja kuusien kirjailemat maisemat painuivat lähtemättömästi nuoren runoilijan herkkään mieleen, ja niitä tulkitessaan hän on rikastuttanut suomalaista runokieltä." | <br/> Uno von Schrowe on myös ensimmäinen itähämäläinen kotiseutuaiheita käsitellyt runoilija. . . Haltioituneen ylistyksen kotiseudulleen Uno von Schrowe on laulanut runossaan Hämeenmaa. . . Itähämäläinen kotiseutu on merkinnyt Uno von Schrowelle paljon. Hartolan kauniit vesien hopeoimat ja koivujen ja kuusien kirjailemat maisemat painuivat lähtemättömästi nuoren runoilijan herkkään mieleen, ja niitä tulkitessaan hän on rikastuttanut suomalaista runokieltä." | ||
<br/> (E. J. Ellilä, 1966) | <br/> (E. J. Ellilä, 1966) | ||
== Tekstinäyte == | == Tekstinäyte == | ||
==Hämeen maa == = | === Hämeen maa === | ||
Oi Suomen sydän, Hämeen maa! | Oi Suomen sydän, Hämeen maa! | ||
| Rivi 31: | Rivi 30: | ||
Runoja, 1923. | Runoja, 1923. | ||
==Lähteet | == Lähteet == | ||
*Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 680. | |||
*E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1966, s. 13-14. | |||
*Itä-Hämeestä ollaan. WSOY 1928. (toim. Maila Talvio) | |||
<br/> | |||
<br/> | |||
[[Luokka:Kirjailijat|Schrowe, Uno von]] | |||
[[Luokka:Kirjailijat]] | |||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | ||
[[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 13.40
kirjailijanimeltään S., S-, S-.
s. 1853 Hartola
k. 1886 Saksa, Görbelsdorf
Itä-Hämeen ensimmäinen nimeltä tunnettu taiderunoilija von Schrowe pääsi ylioppilaaksi vuonna 1872 Jyväskylän suomalaisesta alkeisopistosta ja suoritti opintoja Helsingin yliopistossa ja valmistui opettajakandidaatiksi vuonna 1881.
Uno von Schrowe työskenteli aputoimittajana Suomen Kuvalehdessä (1876-80), valtiopäivien pikakirjoittajana (1877-78), opettajana Porin yksityislyseossa (1882-85) sekä Turussa, Heinolassa ja Porvoossa.
Hän oli myös taitava suomentaja runojen suomentaja.
Häneltä on ilmestynyt runokirja Runoja vuonna 1913 (WSOY).
"Uno von Schrowe kuului oman aikansa suosituimpiin albumirunoilijoihin. Hänen kootut runonsa ilmestyivät vasta v. 1913, 27 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Postuumina julkaistu kokoelma sisältää n. 80 alkuperäistä ja suomennettua runoa.
Uno von Schrowe on myös ensimmäinen itähämäläinen kotiseutuaiheita käsitellyt runoilija. . . Haltioituneen ylistyksen kotiseudulleen Uno von Schrowe on laulanut runossaan Hämeenmaa. . . Itähämäläinen kotiseutu on merkinnyt Uno von Schrowelle paljon. Hartolan kauniit vesien hopeoimat ja koivujen ja kuusien kirjailemat maisemat painuivat lähtemättömästi nuoren runoilijan herkkään mieleen, ja niitä tulkitessaan hän on rikastuttanut suomalaista runokieltä."
(E. J. Ellilä, 1966)
Tekstinäyte
Hämeen maa
Oi Suomen sydän, Hämeen maa!
Miss´ on sun vertaisesi?
Mik´ on niin armast´, ihanaa,
Kuin sinä lapsillesi?
Miss´ ääni vapauden on
Ain´ valpas, puhdas, tahraton?
Se kaikuu sydämmissä
Hämehen nuorison.
Runoja, 1923.
Lähteet
- Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 680.
- E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1966, s. 13-14.
- Itä-Hämeestä ollaan. WSOY 1928. (toim. Maila Talvio)