Hämeen lääninhallitus

Lääninhallituksen empiretyylinen kivirakennus Hämeenlinnan torin pohjoislaidalla (Hallituskatu 16) kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti kaupungin arvokkaimpiin taloihin.

Lääninhallituksen rakennus Hämeenlinnan torin laidassa. Kuva: Mervi Koski

Historia

Vuonna 1634 hyväksyttiin hallitusmuoto, jonka pohjalta luotiin lääninhallinto. Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin perustettiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset. 1770-luvulla Uudenmaan-Hämeen läänin pääkaupungiksi tuli Hämeenlinna. Vajaan 600 asukkaan Hämeenlinnasta piti saada tilat lääninkanslialle, lääninkonttorille ja maanmittauskonttorille. Lääninhallituksen arkisto siirrettiin hevosten vetämillä kärryillä uuteen pääkaupunkiin. Lääninhallintoa perustettaessa maaherran virkatalon paikaksi tuli torin pohjoislaita. Pian muuton jälkeen 1780-luvulla maaherra Anders de Bruce istutti lääninhallituksen taakse puutarhan, josta osa tunnetaan nykyisin Sibeliuksenpuistona. Ensimmäinen puinen virkatalo tuhoutui Hämeenlinnassa riehuneessa tulipalossa vuonna 1831.

Nykyinen, arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen, kolmikerroksinen kivirakennus valmistui vuonna 1836. Maaherra Stichaeus oli tehnyt senaatille esityksen kivisen talon rakentamisesta tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Arkkitehti Engel varasi pohjakerroksen arkisto- ja kellaritiloja varten. Vanhin huone on viinikellari.

Vuonna 1846 valmistui päärakennukseen siipirakennus. Siinä toimi alun perin maanmittauskonttori, joka kuitenkin sai uudisrakennuksen vuonna 1910, minkä jälkeen siipirakennuksen tilat kunnostettiin lääninhallituksen käyttöön. Vuonna 1898 tehtiin lääninarkkitehti Cawénin suunnitelmien mukaan laajennuksia ja muutoksia mm. sisäänkäynneissä. Ensimmäisessä kerroksessa on aina ollut toimistoja. 1800-luvun lopulla huoneissa työskentelivät mm. tarkastaja, lääninsihteeri, lääninkamreeri, konttoristi, kirjanpitäjä, kääntäjä ja maanmittari. 

Pihassa oli alkuaan empiretyylinen ulkorakennus, joka sai väistyä kesällä vuonna 1966 valmistuneen uuden lääninhallituksen virastotalon tieltä. Entisestä maaherran puutarhasta on pihassa yhä jäljellä kaunis puisto.

Korjaukset

Lääninhallituksen sisätiloja on korjattu useaan otteeseen rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa. Alkujaan kellarissa oli arkistotiloja ja ensimmäisessä kerroksessa toimistohuoneita. Uuden talon valmistuttua vanha puoli omistettiin kokonaan virastoille. Lääninoikeuden lisäksi siellä ovat saaneet sijansa veroasiaintoimisto ja valtion virkamiesten terveysasema. Sen jälkeen talo on ollut lääninhallituksen omassa käytössä.

Lääninhallituksen vanhan kivirakennuksen peruskorjaus aloitettiin 1980-luvun lopulla. Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto SAFA. Rakennuksen torinpuoleinen julkisivu pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen empiretyyliseen ulkoasuunsa. Vanhat puoliranskalaiset sisäovet ja ikkunat puisine ikkunapenkkeineen on pääosin säilytetty. Entisöityihin huoneisiin sijoitettiin sekä vanhoja kalusteita ja kristallivalaisimia että modernia kalustusta. Erityyliset ja ikäiset kalusteet on koottu yhtenäisiksi ryhmiksi. Peruskorjauksessa edustustilat palautettiin historiallisiin puitteisiin. Remontin yhteydessä rakennettiin yhdyskäytävä vanhan ja uuden virastorakennuksen välille.

Toiminta

Lääninhallitus on toiminut Hallituskadun kivisessä virastorakennuksessa vuosina 1836–2009. Lisäksi virastolla oli käytössään tiloja Birger Jaarlinkadulle vuonna 1966 valmistuneessa rakennuksessa. Rakennusten välissä on puistomainen sisäpiha. Yhdyskäytävän kautta on kulkuyhteys rakennuksesta toiseen.

Valtion aluehallinto organisoitiin uudelleen vuoden 2010 alusta. Samalla lakkautettiin lääninhallinto ja läänit. Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin kahteen viranomaiseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Lääninhallituksen vanha virastorakennus on Etelä-Suomen aluehallintoviraston käytössä.

Maaherrat

 

Maaherrat

Maaherrat perheineen asuivat kivitalon yläkerrassa ja järjestivät tapaamisia virka-asunnoissaan 1700-luvulta 1960-luvun lopulle saakka. Osa huoneista oli yksityiskäytössä ja osa edustuskäytössä. Maaherran tiloihin kuuluivat mm. vastaanottohuone, Sininen salonki, Jugend-huone, keittiö, juhlasali ja työhuone. Sininen salonki oli aluksi osa maaherran yksityisasuntoa. Sinne on sijoitettu biedermeierkalusto. Seinille on sijoitettu entisten maaherrojen kuvia. Rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta löytyvät 25 maaherran muotokuvat vuosilta 1831-2009. Rakennukseen on sijoitettu lääninhallituksen omistamaa sekä Ateneumin sinne sijoittamaa taidetta. Maaherran työhuoneeseen on sijoitettu 1800-luvun taidetta: taitelijoina mm. Hjalmar Munsterhjelm, Louis Valtat ja Juho Forssell. Huoneen kattokruunu on yksi rakennuksen vanhimmista, ja empiretyylinen kaappi on talon vanhin kaappi. 

Rakennuksessa toimineet maaherrat

Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
Otto Carl Rehbduder 1841–1863
Samuel Werner von Troil 1863–1865
Klas Herman Molander 1865–1869
Hjalmar Nordenstreng 1870–1875
Edvard Reinhold von Ammondt 1875–1887
Torsten Costiander 1887–1895
Edvard Boehm 1895–1899
Gustaf Adolf von Kothen 1900–1901
Isidor Svertschkoff 1901–1904
Alexander Papkoff 1904–1906
Ivar Sune Gordie 1906–1910
Arthur Brofeldt 1910–1911
Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
Kustaa Aadolf Saarinen 1917–1918
Antti Agaton Tulenheimo 1918–1919
Albert Alexander von Hellens 1919–1930
Karl Sigurd Mattson 1930–1959
Jorma Jussi Kullervo Tuominen 1959–1972
Valdemar Edmund Sandelin 1973–1979
Risto Adrian Tainio 1979–1994
Kaarina Elisabet Suonio 1994–1997
Tuula Maj-Lis Linnainmaa 1997–2003
Anneli Kristiina Taina 2004–2009

Lähteet

• Koivisto, Esko: Hämeen lääninhallituksen vanhan virastorakennuksen peruskorjaus. Hämeenlinna-Vanaja kotiseutujulkaisu XLII, 1992
• Lääninhallituksen vanha päärakennus: Modernia hallintoa empiretalossa. Etelä-Suomen lääninhallitus 2004.
• Lääninhallinto 350 vuotta. Sisäasiainministeriön julkaisu. Valtion painatuskeskus 1985.
• www.vm.fi valtion aluehallintouudistus.