Tiina Pystynen

(s. 1955)

Tietoa kirjailijasta

Heikkilä, kirjailijanimeltään Tiina Pystynen

Lahdessa syntynyt ja siellä vuoteen 1977 asti asuneen Tiina Pystysen kesäpaikka on edelleen Särkilahden kylässä, Sysmässä. "Siellä olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät ja nykyisin myös työskentelen siellä aika-ajoin sekä talvisin että kesäisin. Eli Päijät-Hämeessä olen asunut aina" hän kertoo.

Pystysellä on kotimaisen kirjallisuuden opintoja Helsingin yliopistosta 70-luvun lopulta. Hän on valmistunut toimintaterapeutiksi (1979) Helsingin sairaanhoito-opistosta. Lisäksi hän on suorittanut kirjallisuusterapia-opintoja.
Kirjailija työskenteli toimintaterapeuttina vuoteen 1990 ja sen jälkeen hän on ollut vapaa kirjailija ja graafikko. Grafiikkaa hän on opiskellut Helsingin työväenopistossa Päivi Lempisen, Anita Jensenin ja Irma Tonterin johdolla. Hän on myös käynyt Kuvittajat ry:n kurssin Eeva-Liisa Isomaan johdolla.

Harrastuksikseen Pystynen nimeää maailmanparantamisen ja työväenopiston kurssit.
"Muistan vuosien takaisen kohtaamisen Jalkarannan B-mielisairaalaan teljetyn vanhan kommunistin kanssa. Kello kolme aamuyöllä hän aloitti opintonsa: taidehistoriaa, maantietoa, poliittista historiaa... Vielä mielisairaalaan teljettynäkin hän halusi tietää. Hänen esimerkkinsä innostamana minäkin haluan tietää, opiskella, ottaa asioista selvää. Mies oli menettänyt kaikki yhteiskunnalliset oikeutensa, mutta mielisairaalan suljetulla osastolla hän kykeni yhä vaikuttamaan. Mies vaikutti minuun pelkällä olemassaolollaan. Hän vakuutti minut siitä, että yksittäisen ihmisen teoilla on merkitys" Pystynen pohtii.

Pystynen on toiminut seuraavissa yhdistyksissä:

- 1990-92 Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen.
- 1992-93 Nuoren Voiman Liiton hallituksen puheenjohtaja.
- 1992-95 Nuoren Voiman Liiton Säätiön hallituksen jäsen.
- 1995-97 Eino Leinon Seuran hallituksen jäsen.
- 1996-2004 Suomen PEN:in hallituksen jäsen.
- 1997-2004 Suomen PEN:in naiskomitean puheenjohtaja.
- Vuodesta 2003 Kansainvälisen PEN:in Naiskomitean Ihmisoikeusvaltuutettu.

Tiina Pystynen on sijoittunut kolmen parhaan joukkoon Suomalainen Essee -kilpailussa 1993. Lisäksi hän on saanut Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen opiskelijoiden myöntämän Koskenkorvapalkinnon teoksesta Onnenkoukku1993.

Hän kertoo "piirtävänsä runoja" ja yhdistävänsä kuvaa ja tekstiä. "Näkökulma on omaelämänkerrallinen, kuvaan naisen kokemusta ja elämää.
Kaikkein syvimmin henkilökohtaisessa ihminen on yksin ja epävarma. Niiden salaisuuksiensa kanssa, joista ei voi puhua, hän kuvittelee olevansa outo. Minäkin pelkäsin, kunnes huomasin, että meitä outoja on paljon ja juuri sitä outoutta kutsutaan ihmiseksi.
Päämääräni oli oppia kirjoittamaan niin, että lukija voisi tunnistaa omat salaisuutensa, pelkonsa ja häpeänsä ja todeta lopulta hyväksyvästi: tällaisia me olemme! Ei ole mitään pelättävää tai hävettävää, on pelkkä ihminen. Tavattoman kummallinen ja kiinnostava, ihmeellinen elämä!", hän kertoo.

"Päijäthämäläisyys, miten se näkyy? Olen kasvanut siellä, elän siellä nykyäänkin pitkiä aikoja. Se on koko elämän perusta. Äitikin asuu nykyisin Sysmässä. Sysmässä on koko suku kesäisin. Särkilahti on turvapaikka, johon aina palaan. Se tarjoaa myös työrauhaa, jota tarvitsen", hän jatkaa.

Tuotanto

Romaanit

Häpeähäkki. WSOY 2000.

Runo- ja essee- ja muut kokoelmat

Ihminen tunkee kirjoituksesta lihana ulos. Runoja. Weilin & Göös 1987.

Onnenkoukku. Runokuvia. WSOY 1992.

Leskikuningattaren muistelmat. Runokuvia. WSOY 1993.

Ystävänä Yksinäisyys. Runokuvia. WSOY 1997.

Runousoppi : teoria ja käytäntö. Kuvitettu esseekokoelma. WSOY 2004.

Mä tahdoin paratiisiin: kirjoituksia elämänkoulusta. WSOY 2006.

Kuunnelmat

Ystävänä Yksinäisyys. YLE 1. Radioateljee 1995. (ohjelman fiktiivisen osuuden käsikirjoitus)

Neljä näkökulmaa seksuaalisuuteen. Radiopakinoita sarjassa Tyrmäystippoja. YLE 1

Osallistuminen antologioihin

Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Kääntöpiiri 1994. (essee Leena Krohnista)

Sanajonot paperille. Kirjakiehinen 1994. (essee kuvan ja tekstin yhdistämisestä)

Sanojen Sirkus - Kirjailijat kohtaavat Pentinkulmalla. Väinö Linna Seura 1996. (runokuvia)

Ruutujen välissä - Näkökulmia sarjakuvaan. Tampere University Press 1996. (essee: Runokuvia eli miten elämä muuttuu taiteeksi)

Konstiga saker de skrattar åt. En antologi om den finländska humorn samlad av Tapani Suominen. En bok för alla 1999.

Kärlek på finska. Toim. Tapani Suominen. En bok för alla 2002.

Mummokirja. Kirjapaja 2004. Toim. Matalia Baer, Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen. (kertomus: Annin taikapiiri)

Isät ja tyttäret. Tammi 2004. Toim. Sara heinämaa ja Päivi Tapola. (runokuvia)

Lisäksi "70-luvulla osallistuin Lahdessa johonkin kirjoituskilpailuun, jonka yhteydessä julkaistiin antologia, johon minunkin runojani valittiin (nimellä Tiina Heikkilä)."

Näyte tuotannosta

Runousoppi : teoria ja käytäntö. Miten elämä muuttuu taiteeksi, s. 99.