Ero sivun ”Lauri Holopainen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte s. 1909 Liperi <br/> k. 1968 Nastola <br/> <br/> Romaani- ja näytelmä...)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[kirjailijatHolopainen.htm|Tuotanto Tuotanto]] | [[kirjailijatHolopainen.htm|Tekstinäyte Tekstinäyte]]
s. 1909 Liperi
s. 1909 Liperi
<br/> k. 1968 Nastola
<br/> k. 1968 Nastola
<br/>
<br/>
<br/> Romaani- ja näytelmäkirjailija Lauri Holopainen kävi kansakoulun sekä juustomestarikoulun. Hän työskenteli metsätyömiehenä ja työjohtajana, juustomestarina, ylimeijeristinä sekä maanviljelijänä Nastolassa. == Tuotanto ==
<br/> Romaani- ja näytelmäkirjailija Lauri Holopainen kävi kansakoulun sekä juustomestarikoulun. Hän työskenteli metsätyömiehenä ja työjohtajana, juustomestarina, ylimeijeristinä sekä maanviljelijänä Nastolassa.  
 
== Tuotanto ==


== Romaanit ==
=== Romaanit ===


Jussi Muhosen inspiraatio. Matkakirja 1946.  
Jussi Muhosen inspiraatio. Matkakirja 1946.  
Rivi 14: Rivi 14:
<br/> Puhemiehen rukiit. WSOY 1951.
<br/> Puhemiehen rukiit. WSOY 1951.


== Näytelmät ==
=== Näytelmät ===


Liian viisas piika. Karisto 1950.  
Liian viisas piika. Karisto 1950.  
Rivi 20: Rivi 20:
<br/> Väärtin Mikon perintö, 1948.
<br/> Väärtin Mikon perintö, 1948.


== Tekstinäyte ==
==Lähteet ==


=== ===
*Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 118.
Enemmän kuin mistään muusta puhuttiin Koskenkylässä tulevista Takalan talkoista
. Pohdittiin kysymystä, ketä ja ketä sinne kutsutaan. Moni nuori mies ajatteli myös Kirstiä, jonka tapaamismahdolllisuus oli talkoissa. Monesti pysähtyi seppä-Jussikin työssään ja pajan kynnykselle istahtaen tai nojaten lekansa varteen ja teki suunnitelmia ja ajatteli: Ei tarvitsisi pojan lekaa heilutella, jos vain Takalaan vävyksi pääsisi.
 
Anna-Loviisa prykäytti opettajalla siskonsa pojalle Penjaamille Heinolaan kirjeen, jossa pyysi tätä "koko elämän ja ajastajan kaikkein tärkeimmän asian takia" tulemaan hänen luokseen. Penjaamin oli määrä tulla niin hienona, että välkkyy ja upslaakit sileinä ja ravatti kaulassa!... Opettaja kirjoitti Anna-Loviisan sanelun mukaan ja tämä lupasi palkkioksi kerätä tuokkosellisen marjoja kirjurille.
 
Tieto Kirstin Takalaan tulosta oli kulkeutunut myös naapurikyliin. Talkoihin lähtöä varten suki ja kaunisteli orittaan itse Korkalan Villekin. Ori oli korska, kiesit kiiltävät, ohjakset remmiä ja länkien kärjissä pislat. Olipa satulaseppä kiinnittänyt koristeheloja setolkkaan, suitsiin ja mahavyöhönkin. Valjastettua hevosta katsellessa tuntui Villestä, ettei ole pitäjässä tyttöä, joka ei hänen vierelleen istahtaisi.
 
Puhemiehen rukiit, 1951.
 
==
<br/> Lähteet: ==
 
- Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 118.


<br/>


[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Kirjailijat|Holopainen, Lauri]]
[[Luokka:Kirjailijat]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 12.48

s. 1909 Liperi
k. 1968 Nastola

Romaani- ja näytelmäkirjailija Lauri Holopainen kävi kansakoulun sekä juustomestarikoulun. Hän työskenteli metsätyömiehenä ja työjohtajana, juustomestarina, ylimeijeristinä sekä maanviljelijänä Nastolassa.

Tuotanto

Romaanit

Jussi Muhosen inspiraatio. Matkakirja 1946.

Pojat ja Immonen. Aura 1947.

Puhemiehen rukiit. WSOY 1951.

Näytelmät

Liian viisas piika. Karisto 1950.

Väärtin Mikon perintö, 1948.

Lähteet

  • Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 118.


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lauri_Holopainen&oldid=42204”