Ero sivun ”Uppsala-talo” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Historiaa == | == Historiaa == | ||
Uppsala-talon juuret juontavat juurensa viime sotiin, jolloin Hämeenlinnasta tuli Uppsalan kummikaupunki. Ystävyyssopimus solmittiin vuonna 1940. Ruotsissa syntyneen liikkeen tarkoitus oli antaa apua suomalaisille kummikunnille sodan jälkeisissä vaikeuksissa. Osittain kummikaupungilta rakennettiin Hämeenlinnan ensimmäinen vastaanotto- eli ensikoti, Uppsala-talo, joka vihittiin käyttöön 29.9.1951. Talon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg ja julkisivun reliefin Michael Schilkin. Ensi- ja pikkulasten koti toimi Uppsala-talossa vuoteen 1965 asti. Ensikotiin otettiin 26 vaikeuksiin joutunutta äitiä, jotka saivat hoitaa talossa vauvojaan. Talon toisessa päässä toimi lastenneuvola. | Uppsala-talon juuret juontavat juurensa viime sotiin, jolloin Hämeenlinnasta tuli Uppsalan kummikaupunki. Ystävyyssopimus solmittiin vuonna 1940. Ruotsissa syntyneen liikkeen tarkoitus oli antaa apua suomalaisille kummikunnille sodan jälkeisissä vaikeuksissa. Osittain kummikaupungilta saaduilla varoilla rakennettiin Hämeenlinnan ensimmäinen vastaanotto- eli ensikoti, Uppsala-talo, joka vihittiin käyttöön 29.9.1951. Talon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg ja julkisivun reliefin Michael Schilkin. Ensi- ja pikkulasten koti toimi Uppsala-talossa vuoteen 1965 asti. Ensikotiin otettiin 26 vaikeuksiin joutunutta äitiä, jotka saivat hoitaa talossa vauvojaan. Talon toisessa päässä toimi lastenneuvola. | ||
Vuoden 1965 jälkeen talossa avattiin vanhainkoti, jossa oli 25 hoitopaikkaa. Talo palveli vuodesta 1975 alkaen myös vanhusten palvelukeskuksena, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa myös talon ulkopuolisille. Talossa on sijainnut Kaivokadun päiväkodin yksikkö. | Vuoden 1965 jälkeen talossa avattiin vanhainkoti, jossa oli 25 hoitopaikkaa. Talo palveli vuodesta 1975 alkaen myös vanhusten palvelukeskuksena, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa myös talon ulkopuolisille. Talossa on sijainnut Kaivokadun päiväkodin yksikkö. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
*Tiesitkö tämän: Uppsala-talo. Kaupunkiuutiset 31.1.2004 | *Tiesitkö tämän: Uppsala-talo. Kaupunkiuutiset 31.1.2004 | ||
*Uppsala-talo. Bertta Aspfors. Hämeenlinna 2.5.2005 | |||
[[Coordinates::60.996455, 24.457379| ]] | [[Coordinates::60.996455, 24.457379| ]] | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.52
Hämeenlinnassa Birger Jaarlin katu 33:ssa sijaitseva Uppsala-talo tunnetaan vanhainkotina, vanhusten palvelukeskuksena sekä päiväkotina.
Historiaa
Uppsala-talon juuret juontavat juurensa viime sotiin, jolloin Hämeenlinnasta tuli Uppsalan kummikaupunki. Ystävyyssopimus solmittiin vuonna 1940. Ruotsissa syntyneen liikkeen tarkoitus oli antaa apua suomalaisille kummikunnille sodan jälkeisissä vaikeuksissa. Osittain kummikaupungilta saaduilla varoilla rakennettiin Hämeenlinnan ensimmäinen vastaanotto- eli ensikoti, Uppsala-talo, joka vihittiin käyttöön 29.9.1951. Talon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg ja julkisivun reliefin Michael Schilkin. Ensi- ja pikkulasten koti toimi Uppsala-talossa vuoteen 1965 asti. Ensikotiin otettiin 26 vaikeuksiin joutunutta äitiä, jotka saivat hoitaa talossa vauvojaan. Talon toisessa päässä toimi lastenneuvola.
Vuoden 1965 jälkeen talossa avattiin vanhainkoti, jossa oli 25 hoitopaikkaa. Talo palveli vuodesta 1975 alkaen myös vanhusten palvelukeskuksena, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa myös talon ulkopuolisille. Talossa on sijainnut Kaivokadun päiväkodin yksikkö.
Nykyinen käyttö
Nykyisin taloon on sijoitettu kaupungin virastoja. Lasten, nuorten ja elämänlaadun palveluiden kehittämisyksikön toiminta alkoi 2.1.2009 Uppsala-talossa.
Lähteet
- Tiesitkö tämän: Uppsala-talo. Kaupunkiuutiset 31.1.2004
- Uppsala-talo. Bertta Aspfors. Hämeenlinna 2.5.2005