Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (14 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Juho Kusti Paasikivi''' (1870- 1956) on tunnetuimpia Lahdessa syntyneitä henkilöitä, vaikka hänen kotipaikakseen | '''Juho Kusti Paasikivi''' (1870- 1956) on tunnetuimpia Lahdessa syntyneitä henkilöitä, vaikka hänen kotipaikakseen kirkonkirjoissa onkin merkitty Tampere. Hänen ristimänimensä oli Johan Gustaf Hellstén. Suomalaisen nimen hän otti käyttöön vuonna 1885, omasta tahdostaan, 15-vuotiaana koulupoikana. Juho Kusti syntyi vanhempiensa Lahden matkalla Kosken pitäjän Kulma-Seppälän talossa. Hänen isänsä oli tamperelainen kauppias '''J. A. Hellstén''' ja äitinsä valkeakoskelainen talontytär '''Karolina Vilhelmina Selin'''. | ||
== Nuoruusvuodet ja opiskelu == | == Nuoruusvuodet ja opiskelu == | ||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Toiminta Lahdessa == | == Toiminta Lahdessa == | ||
Lahdessa Juho Kusti Paasikivi vaikutti vahvasti paikkakunnan koulutuspolitiikkaan. Jo yliopistovuosinaan hän oli edistämässä Lahden kansanopiston perustamishanketta, ja kun opisto viimein saatiin rakennettua Lahden kauppalaan 1893, hän luennoi siellä muun muassa kansallistaloudesta. Myös Paasikiven kihlattu, Anna Forsman, opetti opistolla. Toinen hanke, jossa Paasikivi oli mukana, oli yksityisen oppikoulun perustaminen Lahteen. Vuonna 1896 Paasikivi piti vihkiäispuheen Lahden yhteiskoulun avajaisissa. Ensimmäisenä lukuvuonna, 1897 – 1898 Juho Kusti ja hänen Anna-vaimonsa opettivat koulussa. Paasikivi toimi koulun laulunopettajana. Lahdessa asuessaan Paasikivi toimi myös Asikkalassa nimismiehenä. | Lahdessa Juho Kusti Paasikivi vaikutti vahvasti paikkakunnan koulutuspolitiikkaan. Jo yliopistovuosinaan hän oli edistämässä [[Lahden kansanopisto|Lahden kansanopiston]] perustamishanketta, ja kun opisto viimein saatiin rakennettua Lahden kauppalaan 1893, hän luennoi siellä muun muassa kansallistaloudesta. Myös Paasikiven kihlattu, '''Anna Forsman''', opetti opistolla. Toinen hanke, jossa Paasikivi oli mukana, oli yksityisen oppikoulun perustaminen Lahteen. Vuonna 1896 Paasikivi piti vihkiäispuheen Lahden yhteiskoulun avajaisissa. Ensimmäisenä lukuvuonna, 1897 – 1898 Juho Kusti ja hänen Anna-vaimonsa opettivat koulussa. Paasikivi toimi koulun laulunopettajana. Lahdessa asuessaan Paasikivi toimi myös Asikkalassa nimismiehenä. | ||
== Perhe == | == Perhe == | ||
Juho Kusti Paasikivi ja Anna Forsman avioituivat vuonna 1897. Tästä liitosta lapsia syntyi neljä: Annikki, Juhani, Wellamo ja Varma. Anna-vaimo menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1931. Toisen avioliiton Paasikivi solmi neljä vuotta myöhemmin, 65-vuotiaana, Kansallis-osake-pankissa työskennelleen Alli Valveen kanssa. | Juho Kusti Paasikivi ja Anna Forsman avioituivat vuonna 1897. Tästä liitosta lapsia syntyi neljä: '''Annikki''', '''Juhani''', '''Wellamo''' ja '''Varma'''. Anna-vaimo menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1931. Toisen avioliiton Paasikivi solmi neljä vuotta myöhemmin, 65-vuotiaana, Kansallis-osake-pankissa työskennelleen '''Alli Valveen''' kanssa. | ||
Poliittinen ura | Poliittinen ura | ||
Paasikivi edusti vanhasuomalaisten edustajana valtiopäivillä kausina 1904 - 1905 ja 1910 – 1913. Pääministeriksi hän toimi kolmessa hallituksessa, vuosina 1918, 1944 – 1945 ja 1945 – 1946. Paasikivi valittiin presidentiksi sodan jälkeen ja johti maata vuoteen 1956 asti. Hän teki myös merkittävän työn rauhanneuvottelijana sota-aikana. | Paasikivi edusti vanhasuomalaisten edustajana valtiopäivillä kausina 1904 - 1905 ja 1910 – 1913. Pääministeriksi hän toimi kolmessa hallituksessa, vuosina 1918, 1944 – 1945 ja 1945 – 1946. Paasikivi valittiin presidentiksi sodan jälkeen ja johti maata vuoteen 1956 asti. Hän teki myös merkittävän työn rauhanneuvottelijana sota-aikana. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
*Järvinen, Olli: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Teoksessa: Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä. Hämeenlinna : Karisto Oy, 1965. | *Järvinen, Olli: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Teoksessa: Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä. Hämeenlinna : Karisto Oy, 1965. | ||
*Kataja, Annamaija: Itsenäisen Suomen presidentit. Gummerus; Jyväskylä; 1994.Polvinen, Tuomo: J. K. Paasikivi. 1 : 1870-1918: valtiomiehen elämäntyö, Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989. | |||
[[Luokka: | <br> | ||
[[Luokka: Lahtelaiset|Paasikivi, Juho Kusti]] | |||
[[Luokka: Merkkihenkilöt|Paasikivi, Juho Kusti]] | |||
[[Luokka: Valtiopäivämiehet|Paasikivi, Juho Kusti]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.26
Juho Kusti Paasikivi (1870- 1956) on tunnetuimpia Lahdessa syntyneitä henkilöitä, vaikka hänen kotipaikakseen kirkonkirjoissa onkin merkitty Tampere. Hänen ristimänimensä oli Johan Gustaf Hellstén. Suomalaisen nimen hän otti käyttöön vuonna 1885, omasta tahdostaan, 15-vuotiaana koulupoikana. Juho Kusti syntyi vanhempiensa Lahden matkalla Kosken pitäjän Kulma-Seppälän talossa. Hänen isänsä oli tamperelainen kauppias J. A. Hellstén ja äitinsä valkeakoskelainen talontytär Karolina Vilhelmina Selin.
Nuoruusvuodet ja opiskelu
Juho Kustin äiti, Karolina, kuoli toukokuussa 1875. Leskeksi jäänyt Kauppias Hellstén muutti ainoan poikansa kanssa Lahteen pojan ollessa 5-vuotias samana vuonna. Lahdessa Hellstén perusti kangaskaupan ja laajensi liiketoimiaan. Muutama vuosi Lahteen saapumisen jälkeen hän kuitenkin menehtyi, ja Juho Kusti jäi täysorvoksi 14-vuotiaana vuonna 1874. Juho Kusti oli lahjakas oppilas ja pääsi jatkamaan opintojaan Hämeenlinnan normaalilyseoon. Yliopistourallaankin hänen opintonsa etenivät nopeasti ja menestyksekkäästi. Lakitieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1901, jonka jälkeen hän toimi hetken yliopisto-opettajana. Lopulta Paasikivi hylkäsi juristin uran ja siirtyi pankkialalle. Hän työskenteli Kansallis-osake-pankin pääjohtajana 1914 - 1934.
Toiminta Lahdessa
Lahdessa Juho Kusti Paasikivi vaikutti vahvasti paikkakunnan koulutuspolitiikkaan. Jo yliopistovuosinaan hän oli edistämässä Lahden kansanopiston perustamishanketta, ja kun opisto viimein saatiin rakennettua Lahden kauppalaan 1893, hän luennoi siellä muun muassa kansallistaloudesta. Myös Paasikiven kihlattu, Anna Forsman, opetti opistolla. Toinen hanke, jossa Paasikivi oli mukana, oli yksityisen oppikoulun perustaminen Lahteen. Vuonna 1896 Paasikivi piti vihkiäispuheen Lahden yhteiskoulun avajaisissa. Ensimmäisenä lukuvuonna, 1897 – 1898 Juho Kusti ja hänen Anna-vaimonsa opettivat koulussa. Paasikivi toimi koulun laulunopettajana. Lahdessa asuessaan Paasikivi toimi myös Asikkalassa nimismiehenä.
Perhe
Juho Kusti Paasikivi ja Anna Forsman avioituivat vuonna 1897. Tästä liitosta lapsia syntyi neljä: Annikki, Juhani, Wellamo ja Varma. Anna-vaimo menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1931. Toisen avioliiton Paasikivi solmi neljä vuotta myöhemmin, 65-vuotiaana, Kansallis-osake-pankissa työskennelleen Alli Valveen kanssa. Poliittinen ura Paasikivi edusti vanhasuomalaisten edustajana valtiopäivillä kausina 1904 - 1905 ja 1910 – 1913. Pääministeriksi hän toimi kolmessa hallituksessa, vuosina 1918, 1944 – 1945 ja 1945 – 1946. Paasikivi valittiin presidentiksi sodan jälkeen ja johti maata vuoteen 1956 asti. Hän teki myös merkittävän työn rauhanneuvottelijana sota-aikana.
Lähteet
- Järvinen, Olli: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Teoksessa: Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä. Hämeenlinna : Karisto Oy, 1965.
- Kataja, Annamaija: Itsenäisen Suomen presidentit. Gummerus; Jyväskylä; 1994.Polvinen, Tuomo: J. K. Paasikivi. 1 : 1870-1918: valtiomiehen elämäntyö, Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989.