Ero sivun ”Eva Ulrika Eriksdotter Leopold” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(8 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Hämeenlinnan pormestarin tulevan vaimon Eva Ulrika Eriksdotter Leopoldin (1772 - 1810) isä oli hänkin pormestari, mutta Vaasan kaupungissa. Lisäksi isä Erik Ludolf Leopold oli laamanni ja jopa valtiopäivämies, joten Eva ja hänen kaksi veljeään olivat hekin mitä ilmeisimmin varsin sivistyneitä. | Hämeenlinnan pormestarin tulevan vaimon Eva Ulrika Eriksdotter Leopoldin (1772 - 1810) isä oli hänkin pormestari, mutta Vaasan kaupungissa. Lisäksi isä Erik Ludolf Leopold oli laamanni ja jopa valtiopäivämies, joten Eva ja hänen kaksi veljeään olivat hekin mitä ilmeisimmin varsin sivistyneitä. Kolmas veli kuoli taaperona. | ||
Hänen setänsä oli Hauhon | Hänen setänsä [[Vilhelm Leopold]] oli Hauhon [[Hovinkartano|Hovinkartanon]] isäntä ja välskäri-isoisä [[Johan Vilhelm Leopold]] oli syntynyt Hattulassa. Evan serkusta [[Margareta Magdalena Leopold|Margareta Magdalena Leopoldista]] tuli aatelinen hänen mentyään vuonna 1787 naimisiin [[Odert Albert Gripenberg|Odert Albert Gripenbergin]] kanssa. | ||
Evan elämä tuskin poikkesi muiden aikansa säätyläisnaisten elämästä siinä mielessä, että naisen paikka oli tuolloin kotona ja tärkeimpänä tehtävä oli huolehtia miehestä ja lapsista. Elämä pormestari [[Josias Selin|Josias Selinin]] vaimona toi tietysti velvollisuuksia myös vaimolle kuten raatimiesten kestitsemisiä silloin, kun heidän kotonaan pidettiin maistraatin kokouksia tai kotona kävi tärkeitä vieraita. | Evan elämä tuskin poikkesi muiden aikansa säätyläisnaisten elämästä siinä mielessä, että naisen paikka oli tuolloin kotona ja tärkeimpänä tehtävä oli huolehtia miehestä ja lapsista. Elämä pormestari [[Josias Selin|Josias Selinin]] vaimona toi tietysti velvollisuuksia myös vaimolle kuten raatimiesten kestitsemisiä silloin, kun heidän kotonaan pidettiin maistraatin kokouksia tai kotona kävi tärkeitä vieraita. | ||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita. | Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita. | ||
Kun Suomen sodan aikana | Kun Hämeenlinna Suomen sodan aikana miehitettiin ja venäläisten upseerien perheet saapuivat, Ulrika oli ottamassa heitä vastaan. Millaista heidän vuorovaikutuksessa oli? Yhteisenä kielenä oli saksa tai ranska, jota kummatkin osasivat. Sosiaalinen elämä ei ainakaan kielen puolesta tuottanut ongelmia ja kummatkin olivat saaneet samanlaisen eurooppalaisen sivistyksen. | ||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Tiina Miettinen. Tuomari ja herraskartano. Kaurakarpion mitalla -blogi 7.1.2021 ([http://kaurakarpio.blogspot.com/2021/01/tuomari-ja-herraskartano.html]) | Tiina Miettinen. Tuomari ja herraskartano. Kaurakarpion mitalla -blogi 7.1.2021 ([http://kaurakarpio.blogspot.com/2021/01/tuomari-ja-herraskartano.html]) | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Leopold, Eva Ulrika]][[Category: Muita ihmisiä|Leopold, Eva Ulrika]] | [[Category:Hämeenlinnalaisia|Leopold, Eva Ulrika]][[Category: Muita ihmisiä|Leopold, Eva Ulrika]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.24
Hämeenlinnan pormestarin tulevan vaimon Eva Ulrika Eriksdotter Leopoldin (1772 - 1810) isä oli hänkin pormestari, mutta Vaasan kaupungissa. Lisäksi isä Erik Ludolf Leopold oli laamanni ja jopa valtiopäivämies, joten Eva ja hänen kaksi veljeään olivat hekin mitä ilmeisimmin varsin sivistyneitä. Kolmas veli kuoli taaperona.
Hänen setänsä Vilhelm Leopold oli Hauhon Hovinkartanon isäntä ja välskäri-isoisä Johan Vilhelm Leopold oli syntynyt Hattulassa. Evan serkusta Margareta Magdalena Leopoldista tuli aatelinen hänen mentyään vuonna 1787 naimisiin Odert Albert Gripenbergin kanssa.
Evan elämä tuskin poikkesi muiden aikansa säätyläisnaisten elämästä siinä mielessä, että naisen paikka oli tuolloin kotona ja tärkeimpänä tehtävä oli huolehtia miehestä ja lapsista. Elämä pormestari Josias Selinin vaimona toi tietysti velvollisuuksia myös vaimolle kuten raatimiesten kestitsemisiä silloin, kun heidän kotonaan pidettiin maistraatin kokouksia tai kotona kävi tärkeitä vieraita.
Eva harrasti varmasti taiteita ehkä osasi maalata ja soittaa sekä hallitsi sivistyneen keskustelun taidot ja tiesi paljon asioita. Ja kieliäkin hän mitä ilmeisimmin osa esim. ranskaa ja saksaa.
Hän kiinnitti huomiota ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa. Säätyläinen ja vielä pormestarin vaimo näytti siltä mikä hänen asemansa oli. Samoin hänen kotinsa ja tapansa.
Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita.
Kun Hämeenlinna Suomen sodan aikana miehitettiin ja venäläisten upseerien perheet saapuivat, Ulrika oli ottamassa heitä vastaan. Millaista heidän vuorovaikutuksessa oli? Yhteisenä kielenä oli saksa tai ranska, jota kummatkin osasivat. Sosiaalinen elämä ei ainakaan kielen puolesta tuottanut ongelmia ja kummatkin olivat saaneet samanlaisen eurooppalaisen sivistyksen.
Lähteitä
Eva Ulrika Eriksdotter Leopold. Geni ([1])
Tiina Miettinen. Tuomari ja herraskartano. Kaurakarpion mitalla -blogi 7.1.2021 ([2])