Carl Wilhelm Rehbinder

Herättää varmasti ihmetystä vielä tänäkin päivänä, miten suomalainen aatelismies (paroni) oli päätynyt vapaaehtoisesti vähäisimmäksi aliupseeriksi Ruotsin armeijaan - ja hoiti tuota sotilasvirkaansa vielä pitkään?

Vänrikki Carl Wilhelm Rehbinder (1765 - 1819) toimi liki 20 vuotta Sääksmäen komppanian lippumiehenä ja asui ainakin muodollisesti Vanajan pitäjän Isoluolajan Voutilan virkatalossa tai puustellissa kuin kuka tahansa palkollinen. Vapaaherrana hänellä toki oli maaomistuksia ja muuta omaisuutta muualla Hämeessä.

Mitäkö lippumiehet tekivät? He kantoivat symbolisesti tärkeää lippua muuta kuin taistelutilanteissa. Mutta ennen muuta he pitivät huolta siitä, että haavoittuneet hoidettiin ja lääkittiin.

Säätyläisten - oli kysymys sitten aatelista, papistosta, porvareista tai talonpojista - ei tarvinnut osallistua sotiin. Sotiminen kuului harvan ja valitun rahvaan tehtäviin, eikä näihin tehtäviin useinkaan hakeuduttu vaan niihin määrättiin.

Toisaalta varsinkin ylimmät upseerit Suomessa olivat aatelistoa, joka oli saavuttanut korkean asemansa juuri sotimalla ja sotilaallisilla ansioilla Ruotsin armeijassa. Rehbinderien suku kuitenkin oli vanhaa eurooppalaista virka-aatelia.

Suomen sodan (1808 - 1809) jälkeen Carl oli kohonnut luutnantiksi; ja vuoden päästä sodan päättymisestä vuonna 1810 hän löi hanskat tiskiin ja muutti Pälkäneen Oksalan rusthollin viimeisiksi vuosikseen.

Liekö muuten sattumaa, että Carl Wilhelm Rehbinder oli äitinsä puolelta sukua Hämeen läänin jääkärirykmentin komentajalle Hans Henrik Gripenbergille, joka oli everstiluutnanttina Carlin astuessa virkaansa Gripenbergin alaiseen komppaniaan?

Lähteitä

Friherre Carl Wilhelm Rehbinder (1765 - 1819). Geni ([1])

Rehbinder nr 77. Adelsvapen-Wiki ([2])

Vapaaherra. Wikipedia ([3])