Ero sivun ”Valkohäntäkauris (Valkohäntäpeura)” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (14 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), jota kutsutaan yleisesti valkohäntäpeuraksi, on USA:n Minnesotasta 1930-luvulla Suomeen riistaeläimeksi tuotu vieraslaji, joka on levinnyt laajalle mm. Kanta-Hämeessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauriskanta on kasvanut räjähdysmäisesti, eivätkä metsästäjät ole saaneet pidettyä sitä kurissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut kannan olevan tällä hetkellä noin 125 000 yksilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna, mihin on vaikuttanut mm. metsästäjien masinoima liian tehokas talviruokinta. | Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), jota kutsutaan yleisesti valkohäntäpeuraksi, on USA:n Minnesotasta 1930-luvulla Suomeen riistaeläimeksi tuotu vieraslaji, joka on levinnyt laajalle mm. Kanta-Hämeessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauriskanta on kasvanut räjähdysmäisesti, eivätkä metsästäjät ole saaneet pidettyä sitä kurissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut kannan olevan tällä hetkellä noin 125 000 yksilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna, mihin on vaikuttanut mm. metsästäjien masinoima liian tehokas talviruokinta. Kun kauriiden metsästys vuonna 1962 aloitettiin, niitä oli tuhat yksilöä lähinnä Laukon kartanon mailla. | ||
Valkohäntäkauris on hirveä pienempi, mutta metsäkaurista suurempi. Täysikasvuisen sarvekkaan uroksen säkäkorkeus on noin metrin ja painoa sillä on yli sata kiloa. Naaraat ovat selvästi pienempiä. | |||
Valkohäntäkauriista on paljon monenlaista haittaa metsissä, pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa, missä ne syövät mm. puuntaimia, viljaa ja kasviksia. Suurimman ongelman ne kuitenkin aiheuttavat liikenteessä, sillä suuri osa kaikista liikenneturmista on näiden kauriiden aiheuttamia. Paikoin autot verottavat kauriskantoja yhtä paljon kuin metsästäjät. Vuonna 2020 Kanta-Hämeen teillä kuoli 920 valkohäntäkaurista. Samaan aikaan sattui vain 56 hirvikolaria. | |||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Valkohäntäpeura. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peura]) | |||
Tuomas Kukko & Jyrki Pusenius. Valkohäntäpeurakanta talvella 2019 – 2020. Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta ja kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmästä. Julkaistu Riistahavainnot.fi -palvelussa 27.3.2020 | Tuomas Kukko & Jyrki Pusenius. Valkohäntäpeurakanta talvella 2019 – 2020. Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta ja kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmästä. Julkaistu Riistahavainnot.fi -palvelussa 27.3.2020 | ||
| Rivi 11: | Rivi 13: | ||
Hirvieläinonnettomuudet kartalla. Riistakeskus 2017-2020 ([https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/]) | Hirvieläinonnettomuudet kartalla. Riistakeskus 2017-2020 ([https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/]) | ||
Tapio Enlund. Uusi ennätys valkohäntäpeurojen pyyntilupiin Hämeessä – hirven kaatoluvat vähentyivät. Yle Uutiset 21.7.2020 ([https://yle.fi/uutiset/3-11458350]) | |||
Valkohäntäpeurakanta jatkanut kasvuaan. Helsingin Sanomat 20.3.2021 | Valkohäntäpeurakanta jatkanut kasvuaan. Helsingin Sanomat 20.3.2021 | ||
Mari Pihlajaniemi. Valkohäntäpeuran lisääntyminen näkyy teillä. Helsingin Sanomat / Tiede 31.3.2021 | |||
Metsästäjät keskittyvät hirvi- ja peurakannan hallintaan. Aamuposti 25.4.2021 | Metsästäjät keskittyvät hirvi- ja peurakannan hallintaan. Aamuposti 25.4.2021 | ||
Erno Aholammi. Kansallispuisto ja hirvieläinkolarit. Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021 (metsästäjä) | |||
Atte Korhola. Kansallispuiston valmistelu perustuu faktoihin (vastaus Aholammille). Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021 | |||
Susanna Kortström. Aita ei ehkä ole syynä sorkkaeläinongelmaan. Lopen lehti 13.5.2021 | |||
Ville Säteri. Metsästäjät tarjoavat apua kolaritilanteissa. Forssan leti 12.5.2021 | |||
Ari Pakarinen. Valkohäntäpeurun metsästyskausi päättyi. Lopen lehti 17.2.2022 | |||
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]] | |||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.23
Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), jota kutsutaan yleisesti valkohäntäpeuraksi, on USA:n Minnesotasta 1930-luvulla Suomeen riistaeläimeksi tuotu vieraslaji, joka on levinnyt laajalle mm. Kanta-Hämeessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauriskanta on kasvanut räjähdysmäisesti, eivätkä metsästäjät ole saaneet pidettyä sitä kurissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut kannan olevan tällä hetkellä noin 125 000 yksilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna, mihin on vaikuttanut mm. metsästäjien masinoima liian tehokas talviruokinta. Kun kauriiden metsästys vuonna 1962 aloitettiin, niitä oli tuhat yksilöä lähinnä Laukon kartanon mailla.
Valkohäntäkauris on hirveä pienempi, mutta metsäkaurista suurempi. Täysikasvuisen sarvekkaan uroksen säkäkorkeus on noin metrin ja painoa sillä on yli sata kiloa. Naaraat ovat selvästi pienempiä.
Valkohäntäkauriista on paljon monenlaista haittaa metsissä, pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa, missä ne syövät mm. puuntaimia, viljaa ja kasviksia. Suurimman ongelman ne kuitenkin aiheuttavat liikenteessä, sillä suuri osa kaikista liikenneturmista on näiden kauriiden aiheuttamia. Paikoin autot verottavat kauriskantoja yhtä paljon kuin metsästäjät. Vuonna 2020 Kanta-Hämeen teillä kuoli 920 valkohäntäkaurista. Samaan aikaan sattui vain 56 hirvikolaria.
Lähteitä
Valkohäntäpeura. Wikipedia ([1])
Tuomas Kukko & Jyrki Pusenius. Valkohäntäpeurakanta talvella 2019 – 2020. Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta ja kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmästä. Julkaistu Riistahavainnot.fi -palvelussa 27.3.2020 ([2])
Hirvieläinonnettomuudet kartalla. Riistakeskus 2017-2020 ([3])
Tapio Enlund. Uusi ennätys valkohäntäpeurojen pyyntilupiin Hämeessä – hirven kaatoluvat vähentyivät. Yle Uutiset 21.7.2020 ([4])
Valkohäntäpeurakanta jatkanut kasvuaan. Helsingin Sanomat 20.3.2021
Mari Pihlajaniemi. Valkohäntäpeuran lisääntyminen näkyy teillä. Helsingin Sanomat / Tiede 31.3.2021
Metsästäjät keskittyvät hirvi- ja peurakannan hallintaan. Aamuposti 25.4.2021
Erno Aholammi. Kansallispuisto ja hirvieläinkolarit. Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021 (metsästäjä)
Atte Korhola. Kansallispuiston valmistelu perustuu faktoihin (vastaus Aholammille). Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021
Susanna Kortström. Aita ei ehkä ole syynä sorkkaeläinongelmaan. Lopen lehti 13.5.2021
Ville Säteri. Metsästäjät tarjoavat apua kolaritilanteissa. Forssan leti 12.5.2021
Ari Pakarinen. Valkohäntäpeurun metsästyskausi päättyi. Lopen lehti 17.2.2022