Ero sivun ”Espanjansiruetana” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön tai tuoda Suomeen.  Espanjansiruetana on lähtöisin Etelä-Euroopasta ja se on levinnyt 1900-luvun loppupuolella laajalle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.  Kanta-Hämeessä etanaa löytyy mm. Hämeenlinnan seudulta.  
Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön tai tuoda Suomeen.  Espanjansiruetana on lähtöisin Etelä-Euroopasta ja se on levinnyt 1900-luvun loppupuolella laajalle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.  Kanta-Hämeessä etanaa löytyy mm. Hämeenlinnan seudulta.  


Espanjansiruetana on väritykseltään vaihteleva (yleensä olleet murretun oranssinpunaruskeita, likaisenruskeita tai mustia), kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana. Kaikkiruokainen ahmatti on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.  
Espanjansiruetana on väritykseltään vaihteleva (murretun oranssinpunaruskea, likaisenruskea tai musta), kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana. Kaikkiruokainen ahmatti on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.  


Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana  monta kertaa.
Toisin kuin iso, tumma ja erakkomainen ukkoetana espanjansiruetana liikkuu usein ryhmissä. Selvimmin lajit erottaa toisistaan ilmanottoaukon perusteella. Ukkoetanalla se on kilven takaosassa ja espanjansiruetanalla edessä.


{{Tynkä}}
Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana  monta kertaa. Ukkoetanoitakin on samalla alueella.
 
== Leuto talvi hyväksi etanoille ==
 
Kesä 2022 voi olla espanjansiruetanakesä, jos talvi jatkuu leutona. Tilanteeseen voi varautua mm etanaroskiksilla ja -ämpäreillä, jotka vapaaehtoiset sitten hävittivät.


== Lähteitä ==  
== Lähteitä ==  
Espanjansiruetana. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana])
Espanjansiruetana. Vieraslajit.fi ([https://vieraslajit.fi/lajit/MX.52801])
Ukkoetana. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukkoetana])
Samppa Rautio. Ethän sekoita vaaratonta ukkoetanaa haitalliseen ”tappajaetanaan”? Näin erotat nilviäiset toisistaan
Iltalehti 06.06.2019 ([https://www.iltalehti.fi/piha/a/03ac771e-3da4-4444-a003-371583884e89])


Eelis Hirvelä. Pihdit ojossa etanajahdissa. Hämeen Sanomat 25.6.2020
Eelis Hirvelä. Pihdit ojossa etanajahdissa. Hämeen Sanomat 25.6.2020
Rivi 17: Rivi 30:
Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta)
Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta)


[[category:Kaupunkieläimet]]
Riitta Suomalainen. Espanjansiruetanan torjunta on tehokkainta ennen kesää. Aamuposti 30.1.2022
 
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.23

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön tai tuoda Suomeen. Espanjansiruetana on lähtöisin Etelä-Euroopasta ja se on levinnyt 1900-luvun loppupuolella laajalle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Kanta-Hämeessä etanaa löytyy mm. Hämeenlinnan seudulta.

Espanjansiruetana on väritykseltään vaihteleva (murretun oranssinpunaruskea, likaisenruskea tai musta), kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana. Kaikkiruokainen ahmatti on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.

Toisin kuin iso, tumma ja erakkomainen ukkoetana espanjansiruetana liikkuu usein ryhmissä. Selvimmin lajit erottaa toisistaan ilmanottoaukon perusteella. Ukkoetanalla se on kilven takaosassa ja espanjansiruetanalla edessä.

Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana monta kertaa. Ukkoetanoitakin on samalla alueella.

Leuto talvi hyväksi etanoille

Kesä 2022 voi olla espanjansiruetanakesä, jos talvi jatkuu leutona. Tilanteeseen voi varautua mm etanaroskiksilla ja -ämpäreillä, jotka vapaaehtoiset sitten hävittivät.

Lähteitä

Espanjansiruetana. Wikipedia ([1])

Espanjansiruetana. Vieraslajit.fi ([2])

Ukkoetana. Wikipedia ([3])

Samppa Rautio. Ethän sekoita vaaratonta ukkoetanaa haitalliseen ”tappajaetanaan”? Näin erotat nilviäiset toisistaan Iltalehti 06.06.2019 ([4])

Eelis Hirvelä. Pihdit ojossa etanajahdissa. Hämeen Sanomat 25.6.2020

Tarja Heikkonen. Uutta ansaa etanoille esiteltiin Riihimäellä. Aamuposti 3.7.2020

Lotta Saarenmaa. Tappajaetanat kadonneet, lehtokotilot porskuttavat. Forssan uutiset 13.7.2020

Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta)

Riitta Suomalainen. Espanjansiruetanan torjunta on tehokkainta ennen kesää. Aamuposti 30.1.2022