Koulukiusaaminen (Kanta-Häme)

Esimerkiksi Kouluterveyskyselyiden 2017 ja 2019 perusteella koulukiusaaminen on vähentynyt 2000 –luvun yläkouluissa ja muillakin kouluasteilla ala-asteesta nuorisoasteeseen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset).

Tilanne ei ole kuitenkaan samanlainen joka kunnassa ja maakunnassa. Kanta-Hämeessä kiusattuna oleminen on yläkoulussa tavallisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Kun koko Suomessa yläkoululaisista 5,5%:a oli kiusattu vuonna 2019 vähintään kerran viikossa Kanta-Hämeessä tuo määrä oli 7,2 %:a.

Jokioisten tilanne pahin

Neljässä Kanta-Hämeen kunnassa kiusattuna oleminen ei myöskään vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2019 mennessä. Jokioisissa kiusattujen määrä nousi 7,9 %:sta 10,3 %:iin ja määrä oli Kanta-Hämeen suurin. Myös Hattulassa (8,4 %), Janakkalassa (7,1 %) ja Riihimäellä (6,6 %) kiusaaminen kasvoi. Muissa kunnissa (Forssa, Hämeenlinna, Loppi ja Tammela) kiusaaminen väheni samalla tavoin kuin koko maassa keskimäärin ja kiusattuna oleminen oli keskimääräisellä tasolla tai hieman sen alapuolelle noin 5 %:a.

Hausjärvi poikkesi muista kunnista, sillä siellä kiusattuna oleminen väheni pari prosenttia, mutta jäi 9,0 %:in tasolle. Toisin sanoen Hausjärvellä ja Jokioisissa oli eniten koulukiusattuja.

Yhä useammin tytöt kiusaavat

Oman ilmoituksen mukaan koulukiusaamiseen oli osallistunut viikottain eniten yläkoululaisia Hausjärvellä (9,0 %) ja Jokioisissa (7,7 %), joissa myös koulukiusattuja oli muita kuntia enemmän.

Myös Tammelassa (6,7 %) kiusaajia oli muita kuntia enemmän, siitäkin huolimatta että koulukiusattujen määrä oli pudonnut eniten Kanta-Hämeessä. Kenties koulukiusaamisen vastainen KIVA –ohjelma oli toiminut Tammelassa muita tehokkaammin ja saanut lapset huomaamaan oman kiusaamisensa!

Yllättävänä trendinä oli, että koulukiusaajat esimerkiksi Hausjärvellä (n. 6% ) ja Jokioisissa (7  %) näyttävät olevan yhä useammin tyttöjä, toisin sanoen heitä oli jopa poikia enemmän. Tammelassa ja Janakkalassa tytöt hieman korostuivat kiusaajina. Lopella, Janakkalassa ja Jokioisilla tyttökiusaajien määrä oli kasvanut. Vähintä tyttöjen harjoittama kiusaaminen oli Forssassa ja Hämeenlinnassa.

Kaikesta huolimatta pojat olivat yleisimmin kiusaajia Hausjärvellä (14,9), Tammelassa (9,7), Janakkalassa (6,7) ja Jokioisilla (6). Lopella, Tammelassa ja Hämeenlinnassa poikien kiusaaminen kasvoi. Vähiten pojat kiusasivat Hattulassa. Tytöt ja pojat mukaan lukien vähiten kiusaajia oli Forssassa (2,0 %) ja Hattulassa (1,6 %) eli vain 1 – 2 yläkoululaista sadasta oli viikottain kiusannut joitain muita.

Valtakunnan tasolla 3,4 %:a yläkoululaisista osallistui viikottain muiden kiusaamiseen. Pojat (5,3 %) kiusasivat tyttöjä (1,5 %) enemmän.

Väkivallan uhka vähintä Forssassa ja Lopella

Koettu väkivallan uhka oli yläkouluissa merkittävästi yleisempää kuin koulukiusaaminen. Vuonna 2019 Suomessa 17,0 % oppilaista oli vuoden aikaa kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Kanta-Hämeessä ongelmallisia paikkakuntia olivat vuonna 2019 ainakin Hausjärvi ja Janakkala. Janakkalalaisista tytöistä 22,6 % oli kokenut väkivallan uhkaa. Janakkalassa myös koulukiusaaminen oli tavallista niin kuin Hausjärvelläkin. Hausjärvellä puolestaan 25,4 % pojista oli kokenut väkivallan uhkaa. Nämä olivat Kanta-Hämeen korkeimmat väkivallan ja sen uhkan tunnusluvut.

Kanta-Hämeen kunnista vain Forssassa (12,4 %) ja Lopella (10,4%) väkivallan uhka jäi keskimääräisiä valtakunnallisia arvoja selvästi alemmiksi. Väkivalta on siis yleinen ongelma, ei vain valtakunnan tasolla, vaan myös periferiassa Hämeen sydänmailla.

Lähteitä

Auvinen, Armi. Väkivaltaa voi kitkeä vaikuttamalla vallankäyttöön. Hämeen Sanomat 20.2.2021

Halminen, Jutta. Kiusaaminen voi olla rikos. Aamuposti 14.3.2021

Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskysely 2017 ja 2019. THL 17.2.2021 (Data) ([1])

Koulu­väkivallan kirjaamista rikos­lakiin vaativa kansalais­aloite etenee eduskuntaan. Aloite keräsi eduskuntakäsittelyä varten vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Ilta-Sanomat 16.3.2021 (STT) ([2])

Mantsinen, Jecaterina. Professori listaa neljä ihmis­tyyppiä – tällaiset lapset kiusaavat muita. (Christina Salmivalli, STT). Ilta-Sanomat 14.3.2021 ([3])

Mantsinen, Jecaterina. Kiusaava lapsi ei tunne ematiaa ja haluaa valtaa. Hämeen Sanomat14.3.2021

Nykänen, Anna-Stina& Holopainen, Miika. Tappava ystävyys. Mikä saa sietämään kavereita, jotka kiusaavat ja kiduttavat? Helsingin Sanomat 28.2.2021

Nyman, Riikka. Näissä kunnissa kiusataan eniten koulussa - Askolassa pahin tilanne. Iltalehti 16.2.2021 ([4])

Pohjalahti, Sanna-Katja. Kun kiusaaminen kaikesta huolimatta jatkuu. Janakkalan Sanmat 17.2.2022