Ero sivun ”Pekka Soila” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (10 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Jatkosodan aikana Soila palveli suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa, ja hän oli vuonna 1955 perustetun Veljesapu ry:n puheenjohtajana. Soila oli yhtenä omistajana Rosenkreutz-nimisessä taloyhtiössä, jolle kuului Naantalin keskustassa sijainnut Krappulan puutalokiinteistö. Talossa asui tunnettu uusnatsi Pekka Siitoin, ja siellä oli myös Siitoimen puolueen Kansallis-Demokraattisen Puolueen päämaja. | Jatkosodan aikana Soila palveli suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa, ja hän oli vuonna 1955 perustetun Veljesapu ry:n puheenjohtajana. Soila oli yhtenä omistajana Rosenkreutz-nimisessä taloyhtiössä, jolle kuului Naantalin keskustassa sijainnut Krappulan puutalokiinteistö. Talossa asui tunnettu uusnatsi Pekka Siitoin, ja siellä oli myös Siitoimen puolueen Kansallis-Demokraattisen Puolueen päämaja. | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Soila,Pekka]] | === Epilogi. Kirjassa: Otsassa kuoleman kuva === | ||
Mm. Vaasa-lehden päätoimittajana toiminut niinikään Hämeenlinnassakin vaikuttanut Jaakko Korjus kuvaa kirjassaan Otsassa kuoleman kuva (1981) Pekka Soilan ja muiden SS-veteraanien tapaamista Kauhavan Kantakievarissa vuonna 1980 seuraavalla tavalla: | |||
:"''[Pekka Soila] kokee tehtäväkseen aseveljiensä auttamisen. Entisestä SS-miehestä on tullut paljon muun lisäksi myös entisten SS-miesten luottolääkäri.'' | |||
:''Suomalaiset SS-miehet ovat jääneet lähes yksin. Kansakunta on kohdellut heitä kaltoin. Moni on syyttänyt, harva auttanut. | |||
'' | |||
:''Heillä on kuitenkin Veljesapunsa. Toinen auttaa toistaan. Aseveljeä ei jätetä pulaan. | |||
'' | |||
:''Suhteiden katkettua syksyllä 1944 Saksaan suomalaiset Waffen-SS:n sotainvalidit ja sotaorvot menettivät sieltä tulleen eläkkeensä. Suomen valtio ei järjestänyt asiaa ennen vuotta 1956.'' | |||
:''SS-invalidit ja sota-arvot saivat siis elää siten kuin taisivat toista vuosikymmentä. Se oli monille heistä vaikea kausi. Niin tapahtui siitä huolimatta, että Suomen valtio oli SS-vapaaehtoisliikkeen käynnistäjä''." | |||
==== Lähteet ==== | |||
Jaakko Korjus. Otsassa kuoleman kuva : raportti suomalaisesta SS-vapaaehtoisjoukosta. Vaasa.1981 ISBN 951-660-061-1 | |||
Pekka Soila. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Soila]) | |||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Soila,Pekka]] [[Category:Tieteilijät|Soila,Pekka]] [[Category:Merkkihenkilöt|Soila,Pekka]][[Category:Häme-Wiki]] | |||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.23
Anssi Pekka Soila (s. 1923 Hämeenlinna – k. 1995 Turku) oli suomalainen lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston röntgendiagnostiikan professorina (1964-1985) sekä HYKSin röntgendiagnostiikan laitoksen ylilääkärinä vuodesta 1964. Hän oli myös vierailevana professorina Harvardin yliopistossa vuosina 1968–1969. Soila pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1941 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1951 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1958.
Jatkosodan aikana Soila palveli suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa, ja hän oli vuonna 1955 perustetun Veljesapu ry:n puheenjohtajana. Soila oli yhtenä omistajana Rosenkreutz-nimisessä taloyhtiössä, jolle kuului Naantalin keskustassa sijainnut Krappulan puutalokiinteistö. Talossa asui tunnettu uusnatsi Pekka Siitoin, ja siellä oli myös Siitoimen puolueen Kansallis-Demokraattisen Puolueen päämaja.
Epilogi. Kirjassa: Otsassa kuoleman kuva
Mm. Vaasa-lehden päätoimittajana toiminut niinikään Hämeenlinnassakin vaikuttanut Jaakko Korjus kuvaa kirjassaan Otsassa kuoleman kuva (1981) Pekka Soilan ja muiden SS-veteraanien tapaamista Kauhavan Kantakievarissa vuonna 1980 seuraavalla tavalla:
- "[Pekka Soila] kokee tehtäväkseen aseveljiensä auttamisen. Entisestä SS-miehestä on tullut paljon muun lisäksi myös entisten SS-miesten luottolääkäri.
- Suomalaiset SS-miehet ovat jääneet lähes yksin. Kansakunta on kohdellut heitä kaltoin. Moni on syyttänyt, harva auttanut.
- Heillä on kuitenkin Veljesapunsa. Toinen auttaa toistaan. Aseveljeä ei jätetä pulaan.
- Suhteiden katkettua syksyllä 1944 Saksaan suomalaiset Waffen-SS:n sotainvalidit ja sotaorvot menettivät sieltä tulleen eläkkeensä. Suomen valtio ei järjestänyt asiaa ennen vuotta 1956.
- SS-invalidit ja sota-arvot saivat siis elää siten kuin taisivat toista vuosikymmentä. Se oli monille heistä vaikea kausi. Niin tapahtui siitä huolimatta, että Suomen valtio oli SS-vapaaehtoisliikkeen käynnistäjä."
Lähteet
Jaakko Korjus. Otsassa kuoleman kuva : raportti suomalaisesta SS-vapaaehtoisjoukosta. Vaasa.1981 ISBN 951-660-061-1
Pekka Soila. Wikipedia ([1])