|
|
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Image:Penttila.jpg|thumb|right|Vilho Penttilä 1885-1956]]Vilho Penttilä syntyi 20.7.1885 Tyrväällä Sammaljoen kylässä ja valmistui keväällä 1908 Jyväskylän seminaarista kansakoulunopettajaksi. Penttilä sai ensimmäisen työpaikkansa syksyllä 1908 vastavalmistuneesta kansakoulusta [[Syrjäntaustan kylä|Syrjäntaustasta]]. Penttilä opetti koulussa 40 vuotta ja jäi eläkkeelle 31.7.1948. Kahdeksan eläkevuoden jälkeen Penttilä kuoli 10.9.1956. | | [[Tiedosto:35 KUVKUVP2013002 4.jpg |thumb|300px|Kuva:Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. Lahden kaupungimuseon kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.|alt=Kuva:Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. Lahden kaupungimuseon kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.]] |
|
| |
|
| ==== Opettaja ====
| | '''Vilho Penttilä''' ([[6. lokakuuta]] [[1868]] Suursaari – 12. helmikuuta 1918 Kauniainen) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli useita jugendtyylisiä kivirakennuksia Helsinkiin vuosina 1895–1907 osana Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen jaVilho Penttilän arkkitehtitoimistoa. Niistä tunnetuin on Koiton talo. Muita hänen töitään ovat esimerkiksi [[Hollolan kunnantupa]] ja Kotkassa sijaitseva Tukkukaupantalo. |
|
| |
|
| Vilho Penttilä oli oppilaittensa mukaan hyvä, mutta ankara opettaja. Kuri oli koulussa kova, kunnan puitakaan ei saanut kuulemma tuhlata liikaa lämmitykseen. Oppilaat olivat kuitenkin tietojen puolesta kirkonkylän parhaita. Luokkahuoneessa oli tauluja, kukkia ja täytettyjä lintuja. Luonto, maisema ja kaikki esteettisesti kaunis oli lähellä Penttilän sydäntä. Opettajana Vilho Penttilä oli hyvämaineinen ja oppinut henkilö, jonka tiedon- ja lukuhalu oli kyltymätön. Hänet palkittiin opettajantyöstään Leijonan ritarikunnan merkillä.
| | Penttilä sai surmansa 49-vuotiaana [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana. Hänet ammuttiin kahdeksalla luodilla sydämeen Kauniaisissa helmikuussa 1918 epäiltynä aseiden salaamisesta. |
|
| |
|
| ==== Kulttuurin harrastaja ====
| |
|
| |
|
| Yksineläneen Penttilän suurimmat rakkauden kohteet olivat kirjallisuus ja taide. Voidakseen paneutua paremmin alaan hän opiskeli itsekseen ruotsia, ranskaa, saksaa ja latinaa. Hän keräili Suomessa ilmestynyttä suomen- ja ruotsinkielistä taidekirjallisuutta, maalausjäljennöksiä, historiankirjoja, kaunokirjallisuutta ja runoja. Keräilykohteiden joukosta löytyy myös useita harvinaisia ensipainoksia. Penttilä testamenttasi lähes tuhat nidettä käsittävän taidekirjakokoelmansa [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseoon]]. [[Lammin kirjasto|Lammin kirjastossa]] on hänen historiaa, kaunokirjallisuutta ja runoutta käsitteleviä teoksiaan.
| | Lahteen Viljo Penttilä on suunnitellut [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] Lahden konttorin, joka valmistui 1913. |
|
| |
|
| ==== Runoilija ja keräilijä ==== | | ==Muuta== |
| | * [http://archinfo.fi/2014/05/usko-nystrom-petrelius-penttila-arkkitehtuurimuseossa Usko Nyström-Petrelius-Penttilä Arkkitehtuurimuseossa (avautuu uuteen välilehteen)] |
|
| |
|
| Vilho Penttilä kirjoitti myös runoja. Hän kirjoitti runon vaikka taideteoksesta. Penttilä kirjoitti juhlarunoja koulujen juhliin, opettajille, [[Lammi-Seura|Lammi-Seuralle]], yhdistyksille ja syntymäpäiväsankareille. Hän kirjoitti runoja ja kronikoita myös kauan sitten eläneistä lammilaisista ja Lammiin liittyvistä muinaisista tarinoista ja historiallisista tapahtumista. Runot olivat sujuvarytmisiä ja soinnillisia. Esimerkiksi runoelma "Matti Pöystinpoika Kaitalasta" kuvaa Lammillakin vaikuttanutta talonpoikaiskapinaa, joka syntyi kovan verotuksen aiheuttamasta vihasta. Matin johdolla käytiin [[Sairiala|Sairiala]]n kartanonherran Olli Tavastin kimppuun.
| | ==Lähde== |
| | *suomenkielinen Wikipedia |
| | *[http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=7844 Sotasurmahaku (avautuu uuteen välilehteen)] |
|
| |
|
| Penttilä eli nuukasti, hoiti yksinäisen miehen taloutensa hyvin, mutta käytti rahansa kalliisiin kirjoihin ja taideteoksiin. Hän keräili myös talonpoikaisesineistöä ja toivoi museon perustamista noin 200:lle esineelle. Ne ovat nyt [[Lammi-Seura|Lammin kotiseutumuseossa]] omassa osastossaan. Vilho Penttilä keräsi myös kansantietoutta noin 800 numeron verran. Hänen keräilyharrastuksensa päämotiivi oli ilmeisesti kansatieteellinen tutkimus ja talonpoikaisesineiden kerääminen jälkipolvia varten.
| | [[Luokka:Arkkitehdit]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] |
| | |
|
| |
| | |
| <br>
| |
| | |
| <br>
| |
| | |
| Lähde: Lammin henkilötarinat. Koonnut Uljas Kiuru. Elokuu 1994
| |
| | |
| [[Category:Merkkihenkilöt|Penttilä, Vilho]] [[Category:Opettajat|Penttilä, Vilho]] [[Category:Lammilaisia|Penttilä, Vilho]][[Category:Hämeenlinnalaisia|Penttilä, Vilho]]
| |
Kuva:Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. Lahden kaupungimuseon kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.
Vilho Penttilä (6. lokakuuta 1868 Suursaari – 12. helmikuuta 1918 Kauniainen) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli useita jugendtyylisiä kivirakennuksia Helsinkiin vuosina 1895–1907 osana Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen jaVilho Penttilän arkkitehtitoimistoa. Niistä tunnetuin on Koiton talo. Muita hänen töitään ovat esimerkiksi Hollolan kunnantupa ja Kotkassa sijaitseva Tukkukaupantalo.
Penttilä sai surmansa 49-vuotiaana sisällissodan aikana. Hänet ammuttiin kahdeksalla luodilla sydämeen Kauniaisissa helmikuussa 1918 epäiltynä aseiden salaamisesta.
Lahteen Viljo Penttilä on suunnitellut Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttorin, joka valmistui 1913.
Muuta
Lähde
