Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Historia

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Hattulan kiinteä maanviljelysasutus on arkeologisten löytöjen perusteella jatkunut keskeytyksettä rautakaudelta keskiajalle. Hattulan seurakunta lienee perustettu 1200-luvun alkupuolella, vaikka se asiakirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1318. Seurakunnan ensimmäinen puukirkko on luultavasti rakennettu jo paljon ennen 1200-luvun puoliväliä. Näin puukirkkovaiheen pituudeksi jäisi yli 200 vuotta, sillä nykyinen kivi- tai oikeammin tiilikirkko rakennettiin vasta 1400-luvun puolenvälin jälkeen. Rakennustyylistä, rakenteista ja koristelusta päätellen kirkko rakennettiin kokonaisuudessaan ehkä 1470-luvulla. Vuonna 1496 venäläiset talvihyökkäyksessään Suomeen pääsivät Sturen kronikan mukaan Hattulaan asti ja ilmeisesti murtautuivat sisään kirkkoonkin. Kirkon liittää Hämeen linnaan rakennusajankohta, materiaali ja rakentajat. Se poikkeaakin saksalaisen tiiligotiikkansa vuoksi muista keskiaikaisista kirkoistamme, jotka ovat päämateriaaliltaan harmaakiveä.

Pyhä Risti ja legenda

Hattulan kirkkoa on pidetty pyhiinvaelluspaikkana; keskiajan tanskalaisista asiakirjoista ilmenee, että kuningatar Margareeta mainitsee Hattulan Pyhän Ristin yhdeksi sopivaksi pyhiinvaelluskohteeksi, ja sinne on todennäköisesti järjestetty ristintie-kulkue ristin Jerusalemiin kantamisen muistopäivänä 5. toukokuuta. Ristintie oli tapahtuma, jossa muisteltiin Jeesuksen ristintien tapahtumia veistoksen äärellä. Perinne levisi Suomeen keskiajan lopulla. Tapa perustuu keskiaikaiseen uskomukseen, jonka mukaan Kristuksen taakkaa oli mahdollista keventää rukoilemalla ja ristintien kulkemalla saattoi myös lyhentää omaa kiirastulessa vietettävää aikaansa. Kulkueessa kannettiin ristiinnaulitsemista, ristiinnaulittua Jeesusta sekä Mariaa ja Johannesta esittäviä veistoksia.

Kirkon suojelija on Pyhä Risti ja sille ristiinnaulittu Kristus. Tämän vertauskuvan lisäksi kirkossa oli myös konkreettinen esine, risti, jolla oli ihmeitä tekevä voima. Ihmeitä tekevän ristin taustalla on Pyhän ristin legenda Jeesuksen alkuperäisen ristin löytämisestä. Pala tästä rististä on ollut kiinnitettynä Hattulan Pyhän Ristin kirkon krusifiksiin, mutta se on kadonnut jäljettömiin.

Rakenne ja koristelu

Kirkkorakennus koostuu runkohuoneesta, sen pohjoispuolella olevasta korkeasta sakaristosta ja eteläpuolella olevasta asehuoneesta. Sisäpuolella runkohuone on jaettu kolmella pilariparilla kolmeen lähes yhtä korkeaan laivaan, joita kattavat yksinkertaiset ristiholvit. Ikkunoista lähes alkuperäisinä ovat säilyneet kuori-ikkuna, länsi-ikkuna ja eteläseinän idästä laskien ensimmäinen ikkuna. Länsi-ikkunan kaaren huipussa on tiileen muovailtu naamio ja ullakkonaulakon yläpuolella toinen, huomattavasti suurempi. Myös luoteis- ja kaakkoiskulmien tukipilareissa on pieniä naamioita. Alunperin niitä on saattanutkin olla kaikissa pilareissa.  Sakaristo on poikkeuksellisen vaikuttava, korkea ja monumentaalinen. Sakariston kaikilla seinillä on ikkunat ja kulmissa tukipilarit.

Arkkitehtuurinsa ja puuveistostensa lisäksi Hattulan kirkko on kuuluisa seiniensä kalkkimaalauksista. Kirkkosalin seinillä ovat Suomen laajimmat seinämaalaukset. Kuvat peittävät kaikkia sakariston ja runkohuoneen seiniä ja holveja sekä asehuoneen pohjois- ja itäseiniä. Yhteensä on säilyneitä kuva-aiheita 193 eli enemmän kuin Lohjalla, missä sama taiteilijäryhmä työskenteli hieman aikaisemmin tai myöhemmin. Maalaukset tehtiin 1510-luvulla ja niiden päälahjoittaja oli Hämeen linnan päällikkö Åke Göransson Tott puolisonsa Märta Bengtsdotter Ulvin kanssa. Suuren maalauskuvaston lisäksi kirkosta on löytynyt myös vanhempia, 1470-1480-luvuilla tehtyjä maalauksia. Tottin ja muiden ylhäisten lahjoittamat maalaukset ovat runkohuoneen seinissä kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Alimman kerroksen muodostaa lähes yhtenäinen koristenauhojen erottama vyöhyke, jonka pääaiheina ovat profeetat, apostolit ja vihkiristit. Sen yläpuolella on useimmiten kaksi maalauskerrosta pääasiassa Uuuden testamentin aiheita ja pyhimyksiä. Kuori-ikkunan yläpuolella on Kurki-suvun vaakuna. Eteläpuolella on vaakuna, jonka tunnuskuvana on toisiaan syövät käärmeet. Runkohuoneen holveihin on maalattu myös Neitsyt Maria-aiheita. Sakaristossa on apostolin ja profeetan lisäksi erikoinen aihe: Neitsyt Maria ja jonglööri.

Kirkon omaperäinen piirre on runsaat kaiverrukset rakennuksen eri osissa. Vieri vieressä olevat merkit ovat parhaiten näkyvissä ulkoseinässä kuori-ikkunan alapuolella. Kaiverruksia on runsaasti myös länsiportaalin ulkopielissä sekä asehuoneen pohjois- ja itäseinissä. Kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on säilynyt suuri määrä ja myös useista kadonneista veistoksista on tietoa. Vanhimpia veistoksia ovat kaksi gotlantilaisvaikutteista, mutta kotimaista veistosta. Ne ovat triumfikrusifiksi ja Neitsyt Maria 1340- tai 1350-luvulta. kaksi vanhinta veistosta lienee siis hankittu nykyistä kirkkoa edeltäneeseen puukirkkoon. Kirkossa on myös harvinainen veistoskatkelma 1440-1450-luvulta, ns. kaappimadonna, sekä vuoden 1500 tienoilta peräisin oleva ristinkantoryhmän katkelma. Saarnaspulpetti vuodelta 1550 on maamme vanhin. Kirkossa on myös toinen, 1600-luvulta peräisin oleva saarnastuoli.

Aukioloajat

Kirkko on avoinna kesällä 15.5. - 16.8.2020 klo 11.00 - 17.00. Sisäänpääsymaksua ei peritä. Opastetun kierroksen maksu on 2 € henkilöltä. Juhannusaattona ja juhannuspäivänä kirkko on suljettu muuten, paitsi jumalanpalvelusten ja vihkimisten aikana.

Lähteet

• https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko
• Hämeen läänin kirkot. Länsikirja Oy 1988
• Hiekkanen, M. 2003. Suomen kivikirkot keskiajalla. ISBN 951-1-15126-6
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristintie