Ero sivun ”Aleksanteri Ahola-Valo” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 31: Rivi 31:
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Ahola-Valo<br>
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Ahola-Valo<br>


[[Category:Kuvataiteilijat|Ahola-Valo]] [[Category:Kirjailijat|Ahola-Valo]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Ahola-Valo, ALeksanteri]]
[[Category:Kuvataiteilijat|Ahola-Valo]] [[Category:Kirjailijat|Ahola-Valo]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Ahola-Valo, ALeksanteri]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.57

Taiteilija, ajattelija ja kirjailija Aleksanteri Ahola-Valo syntyi 27.1.1900 Impilahdella ja kuoli 15.9.1997 Ruotsissa.

Lapsuus ja nuoruus

Aleksanteri Ahola-Valo vietti lapsuutensa Vyiritsassa Inkerinmaalla Pietarin eteläpuolella. Siellä hän aloitti päiväkirjojen kirjoittamisen vuonna 1907. Pietarissa Ahola-Valo perusti harvinaislaatuisen lasten omatoimikoulun ja lasten oman kesäteatterin. Tämän jälkeen hän työskenteli Pietarissa mm. nuohoojana, elokuvakoneenkäyttäjänä ja raitiovaununkuljettajana. Venäjän sisällissodassa hän toimi Puna-armeijan 6. divisioonan valistusupseerina. Hänen päätehtävänään oli lukutaidon ja lukemisharrastuksen opettaminen.
Sodan päätyttyä Ahola-Valo opiskeli Vitebskin kuuluisassa taidekoulussa ja Odessan vastaavassa oppilaitoksessa. Nuoruutensa merkittävimmät työt hän teki Valko-Venäjällä, pääosin Minskissä sanoma- ja aikakauslehtien ja kaunokirjallisuuden kuvittajana. Toimittuaan pari vuotta Moskovassa arkkitehtuuriin alan suunnittelutehtävissä hän siirtyi Stalinin vainojen alta Suomeen 1933.

Kuvitustöitä

Suomessa Ahola-Valon työ kirjallisuuden parissa jatkui. Hän kuvitti mm. Kirjallisuuslehteä, jota toimitti Jarno Pennanen. Lehden muita aktivisteja olivat Erkki Vala ja Raoul Palmgren. Ahola-Valo kuvitti myös Pentti Haanpään novelleja. Myöhemmin Ruotsissa ollessaan hän teki grafiikkaa 57 Katri Valan runoon. Ahola-Valolla oli oma kirjapaino, jonka nimi oli Ahola-Valon taidetuotanto. Sen asiakkaisiin kuului mm. Arvo Turtiainen. Kirjapainon omistuksen myötä hän oli paljon tekemisissä kirjallisuuden ja teatterin kanssa. Ahola-Valo muutti Ruotsiin vuonna 1946 ja asui siellä nelisenkymmentä vuotta. Tukholmassa hän teki kuvituksia ruotsinsuomalaisten kulttuurilehtiin, joiden kirjailijoihin kuului mm. Aino Kallas. Aleksanteri Ahola-Valon taiteelliseen tuotantoon kuuluu noin 10 000 teosta. Ikäännyttyään Ahola-Valo toivoi löytävänsä ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneet säilyttämään hänen tuotantonsa kokonaisuutena. Ruotsissa tämä ei onnistunut, sen sijaan hän löysi tukijoita Hämeenlinnasta. Ahola-Valo perusti vuonna 1983 ajatustensa eteenpäin viejäksi Elpo ry:n ja siirsi suurimman osan omaisuuttaan Valola-säätiölle. Ahola-Valon elämäntyöhön voi tutustua Hämeenlinnassa sijaitsevassa Museo Valolassa.

Koulupojan päiväkirjat

Ahola-Valo on tullut tunnetuksi paitsi taitelijana niin eloisana kirjoittajana. Päiväkirjojen kirjoittamisesta hän kertoi itse näin: "Päiväkirjojeni kirjoittamiseen vaikutti kotiopettajatar, jonka isä oli palkannut minulle. Hänen miehensä oli lääkäri, joka oli kirjoittanut kirjan alkoholin aiheuttamista ongelmista Venäjällä. Koska viinanpoltto tuolloin oli keisarin monopoli, joutui hän kirjansa takia vankilaan, missä hänet murhattiin. Tästä tapauksesta lähti kirjoittamiseni. Lääkärin vaimo antoi minulle ensimmäisen vihon, jossa oli kovat kannet." "Myös toinen henkinen käänne vaikutti minuun niin, että kohtasin taiteen ja kirjallisuuden. Näin 5-vuotiaana verisen sunnuntain Pietarissa. Järkytyin näkemästäni ja jouduin sen vuoksi kolmeksi viikoksi lasten sairaalaan. Ymmärsin, että maailma on väärä paikka elää."
"Aluksi kirjoitin venäjäksi, mutta heti kun isä opetti minulle miten suomeksi kirjoitetaan, vaihdoin siihen. Myöhemmin sota-aikana rintamalla jouduin kirjoittamaan venäjäksi, jotta en joutuisi epäilyksen alaiseksi."
"Ensimmäisen päiväkirjan aloitin syyskesällä 1907. Silloin olin 7-vuotias. Vuoteen 1916 mennessä kirjoitin 70 vihkoa. Puolet näistä on vielä julkaisematta."
"Isäni oli lehtimies ja novellisti. Hän kirjoitti Inkeri- ja Neva-lehtiin ennen ensimmäistä maailmansotaa vuosisadan vaihteessa. Hän oli myös hyvä kanteleen soittaja. Hän soitti suurella leveällä kanteleella omia sepittämiään runoja."

Ahola-Valon tuotanto

Koulupojan päiväkirja, ensimmäinen kouluvuosi Elpo ry 1988. ISBN 951-99967-0-2 (sid.)
Koulupojan päiväkirja, osa 2 Elpo ry 1990. ISBN 952-90-2071-6 (sid.)
Koulupojan päiväkirja, osa 3 Elpo ry 1992. ISBN 951-96676-0-1 (sid.)
Koulupojan päiväkirja, osa 4 Elpo ry 1998. ISBN 951-96676-5-2 (sid.)

Lisätietoja aiheesta

Risto Suvanto, Aleksanteri Ahola-Valo ja viisas rakkaus, Elpo ry 1994. ISBN 951-96676-1-X (sid.)
Risto Suvanto (toim), Tie arvoelämään : pois virheitten ajasta. Elpo ry 1996. ISBN 951-96676-3-6 (nid.)
Vuolo, Tuulikki: Menneisyydestä pois : runoja Aleksanteri Ahola-Valon teoksiin ja kirjallisuuteen. Elpo 1990. ISBN 952-90-1842-8 (nid.)
Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä: 5-osainen valistushistoriallinen näytelmä, Elpo ry 1997 Kantaesitys Hämeenlinnan Miniteatterissa syksyllä 1998, ohjaus Marja Myllyniemi http://www.youtube.com/watch?v=853ngqFYZ8Q

http://www.youtube.com/watch?v=UhkHU4bT7nw

Aleksanteri Ahola-Valon elämänkaari - kartta Virtuaalipolku.fi-palvelussa

Lähteet

Tuominen, Taija: Helmiä Hämeestä: tervetuloa Hämeenlinnan kirjailijasivuille. CD-Rom. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 1997-2003.