Ero sivun ”Katinen” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Katinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] eteläpuolella. Se liitettiin vuonna 1948 Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin. Vehreä alue sijaitsee [[Katumajärvi|Katumajärven]] rannalla Kutalanjoen lähellä. Katinen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Katisten ensimmäinen asukas on tullut alueelle Katinalasta. Paikan nimi, Katis (1555), Cattis (1767) ja viimein nimi Katinen vakiintui käyttöön vuonna 1883.<br>[[Image:Katinen.JPG|thumb|right|391px|Kuva: Hannu Vallas]] | Katinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] eteläpuolella. Se liitettiin vuonna 1948 Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin. Vehreä alue sijaitsee [[Katumajärvi|Katumajärven]] rannalla Kutalanjoen lähellä. Katinen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Katisten ensimmäinen asukas on tullut alueelle Katinalasta. Paikan nimi, Katis (1555), Cattis (1767) ja viimein nimi Katinen vakiintui käyttöön vuonna 1883.<br>[[Image:Katinen.JPG|thumb|right|391px|Kuva: Hannu Vallas]] | ||
{{#display_map:61.00068,24.50381}} | |||
== Katisten kartano == | |||
1630-luvulla muodostettiin Katisten ratsutila kolmesta [[Mäskälä|Mäskälän]] kylän talosta. Kankaisten kylä kuului Katisten omistuksiin jo tuona aikana. Kruununmylly tuli Katisten ratsutilan omistukseen 1700-luvulla. Katisten kartano on syntyi 1800-luvun alkupuolella vanhasta Kantolan säteristä ja Mäskälän Katisten ratsutilasta. 1800-luvun lopulla myös Katumajärven itäpuoliset alueet, ns. Paavolankulma, liitettiin Katisiin. Katisten kartanoalue ulottui Luukkaanlahden rannalle. Vuonna 1862 valmistunut Helsinki - Hämeenlinna rautatie halkaisi Luukkaanlahden ja kartanon välisen alueen. | 1630-luvulla muodostettiin Katisten ratsutila kolmesta [[Mäskälä|Mäskälän]] kylän talosta. Kankaisten kylä kuului Katisten omistuksiin jo tuona aikana. Kruununmylly tuli Katisten ratsutilan omistukseen 1700-luvulla. Katisten kartano on syntyi 1800-luvun alkupuolella vanhasta Kantolan säteristä ja Mäskälän Katisten ratsutilasta. 1800-luvun lopulla myös Katumajärven itäpuoliset alueet, ns. Paavolankulma, liitettiin Katisiin. Katisten kartanoalue ulottui Luukkaanlahden rannalle. Vuonna 1862 valmistunut Helsinki - Hämeenlinna rautatie halkaisi Luukkaanlahden ja kartanon välisen alueen. | ||
| Rivi 13: | Rivi 11: | ||
Kartanoalueella on myös tiilikoristeinen harmaakivinen makasiini ilmeisesti 1800-luvun puolivälistä. Harmaakivinen talli ja tiilinavetta ovat 1920-luvulta. Pihapiirissä on myös pajarakennus, vaunuvaja ja entinen kanala 1900-luvun alusta. Katisten kartanon kulttuurimaisemaan kuuluu myös vanha maantie Katumajärven länsipuolella. Katisten kartano on ollut Krogius-suvun omistuksessa vuodesta 1966 lähtien. Sen rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1990. | Kartanoalueella on myös tiilikoristeinen harmaakivinen makasiini ilmeisesti 1800-luvun puolivälistä. Harmaakivinen talli ja tiilinavetta ovat 1920-luvulta. Pihapiirissä on myös pajarakennus, vaunuvaja ja entinen kanala 1900-luvun alusta. Katisten kartanon kulttuurimaisemaan kuuluu myös vanha maantie Katumajärven länsipuolella. Katisten kartano on ollut Krogius-suvun omistuksessa vuodesta 1966 lähtien. Sen rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1990. | ||
== Pokrinniemi == | |||
Katumajärven rannalla oleva Riemulan palstatila Pokrinniemessä erotettiin 1898 Yli-Patailan maista. Vuosisadan vaihteessa rakennettu hirsinen huvila toimi Vanajan pappilana vuosina 1926–55. Riemula oli Hämeenlinnan Verkatehdas Oy:n henkilökunnan käytössä 1950-luvulla, jolloin rakennettiin uusi asuinrakennus Mika Ernon suunnitelmien mukaan 1955. Vuonna 1969 Riemula siirtyi takaisin Katisten kartanon omistukseen. | Katumajärven rannalla oleva Riemulan palstatila Pokrinniemessä erotettiin 1898 Yli-Patailan maista. Vuosisadan vaihteessa rakennettu hirsinen huvila toimi Vanajan pappilana vuosina 1926–55. Riemula oli Hämeenlinnan Verkatehdas Oy:n henkilökunnan käytössä 1950-luvulla, jolloin rakennettiin uusi asuinrakennus Mika Ernon suunnitelmien mukaan 1955. Vuonna 1969 Riemula siirtyi takaisin Katisten kartanon omistukseen. | ||
| Rivi 19: | Rivi 17: | ||
Katumajärven rannalla sijaitseva Pokrin hirsinen jugendtyylinen huvilarakennus on noin vuodelta 1916. Pokrin palstatila erotettiin vuorineuvoksetar Fanny Ruthille vuonna 1915 Katisten kartanon omistuksessa olevasta Yli-Patailan tilasta. Niemen kärjessä oli tuolloin kaksikerroksinen hirsihuvila Gotthem, jonka Ruth korvasi uudella huvilalla. Samalta ajalta on myös pienempi hirsirunkoinen asuinrakennus huvilan vieressä. Pokrin huvila siirtyi 1920-luvulla takaisin Katisten kartanon omistukseen.<br> | Katumajärven rannalla sijaitseva Pokrin hirsinen jugendtyylinen huvilarakennus on noin vuodelta 1916. Pokrin palstatila erotettiin vuorineuvoksetar Fanny Ruthille vuonna 1915 Katisten kartanon omistuksessa olevasta Yli-Patailan tilasta. Niemen kärjessä oli tuolloin kaksikerroksinen hirsihuvila Gotthem, jonka Ruth korvasi uudella huvilalla. Samalta ajalta on myös pienempi hirsirunkoinen asuinrakennus huvilan vieressä. Pokrin huvila siirtyi 1920-luvulla takaisin Katisten kartanon omistukseen.<br> | ||
== Katinen tänään == | |||
Vuosien 1970 ja 1980 Katisiin syntyi kokonainen asumalähiö. ”Huhtamäentalo” sekä Sotaveteraanitalo olivat varhaisimpia rakennuksia. Huhtamäen talot oli rakennettu Huhtamäki-yhtiön työväelle ja vieläkin taloja kutsutaan vanhalla nimellään. Idänpääntien varrella olevien rivitalojen paikalla oli muutama punainen torppa, jotka purettiin pois muun rakentamisen alta. Katistentie 100:n aravatalot rakensi Kummila vuonna 1974. Taloihin muutti enimmäkseen lapsiperheitä. Alue on kaunista asuinseutua Kutalanjokineen ja Katumanjärvineen, jossa on myös kunnan uimaranta. Verkkotien, Nuottatien ja Tylliläntien isot kerrostalot rakennettiin valtatie 10:n ja Katumajärven väliselle alueelle 1970-luvulla. | Vuosien 1970 ja 1980 Katisiin syntyi kokonainen asumalähiö. ”Huhtamäentalo” sekä Sotaveteraanitalo olivat varhaisimpia rakennuksia. Huhtamäen talot oli rakennettu Huhtamäki-yhtiön työväelle ja vieläkin taloja kutsutaan vanhalla nimellään. Idänpääntien varrella olevien rivitalojen paikalla oli muutama punainen torppa, jotka purettiin pois muun rakentamisen alta. Katistentie 100:n aravatalot rakensi Kummila vuonna 1974. Taloihin muutti enimmäkseen lapsiperheitä. Alue on kaunista asuinseutua Kutalanjokineen ja Katumanjärvineen, jossa on myös kunnan uimaranta. Verkkotien, Nuottatien ja Tylliläntien isot kerrostalot rakennettiin valtatie 10:n ja Katumajärven väliselle alueelle 1970-luvulla. | ||
| Rivi 25: | Rivi 23: | ||
Katisten asukasyhdistys aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Katistentie 100:ssa asuvien asukkaiden toimesta. Asukasyhdistys on kehittämässä yhteisöllistä senioriasumisen mallia, jossa huomioidaan ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä niin, että tarve laitos- ja vanhustentalojen paikoista vähenisi. Yhdistys on kehittänyt asukkaille myös monenlaista toimintaa.<br> | Katisten asukasyhdistys aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Katistentie 100:ssa asuvien asukkaiden toimesta. Asukasyhdistys on kehittämässä yhteisöllistä senioriasumisen mallia, jossa huomioidaan ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä niin, että tarve laitos- ja vanhustentalojen paikoista vähenisi. Yhdistys on kehittänyt asukkaille myös monenlaista toimintaa.<br> | ||
== | == Kartanonranta == | ||
[[Coordinates::61.00068, 24.50381| ]] | Vuonna 2011 käynnistyi Katisten alueella uuden pari- ja pientaloalueen rakentaminen, joka on nimetty Kartanonrannaksi. Alue rajoittuu Katumajärveen ja järven rannat on tarkoitus ottaa virkistyskäyttöön. Alue rajoittuu Katisten kartanoon. | ||
== Lähteet == | |||
[[Coordinates::61.00068, 24.50381| ]] | |||
Happonen, Riikka. Kartanonranta nousee 10 vuodessa. Hämeen Sanomat 29.3.2011. ARVI-paikallistietokanta | |||
Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011 | Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011 | ||
| Rivi 33: | Rivi 36: | ||
Katisten asukasyhdistys ry. [http://www.linnaseutu.fi/katinen.pdf Kyläsuunnitelma 2009]. Esite | Katisten asukasyhdistys ry. [http://www.linnaseutu.fi/katinen.pdf Kyläsuunnitelma 2009]. Esite | ||
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9 | |||
Tuominen, Taija. Katinen on vanhinta. Uhrikivet ja muinaishaudat kertovat vanhasta ausutuksesta. Kaupunkiuutiset 11.8.1996. ARVI-paikallistietokanta | |||
Tuomisto, Marjatta. [http://www.marjattatuomisto.net/katisten_alueen_asukasyhdistys.htm Katisten alueen asukasyhdistys]. Blogi | Tuomisto, Marjatta. [http://www.marjattatuomisto.net/katisten_alueen_asukasyhdistys.htm Katisten alueen asukasyhdistys]. Blogi | ||
Vilkuna, Anna - Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7 | Vilkuna, Anna - Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7 | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Katinen on kaupunginosa Hämeenlinnan eteläpuolella. Se liitettiin vuonna 1948 Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin. Vehreä alue sijaitsee Katumajärven rannalla Kutalanjoen lähellä. Katinen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Katisten ensimmäinen asukas on tullut alueelle Katinalasta. Paikan nimi, Katis (1555), Cattis (1767) ja viimein nimi Katinen vakiintui käyttöön vuonna 1883.
Katisten kartano
1630-luvulla muodostettiin Katisten ratsutila kolmesta Mäskälän kylän talosta. Kankaisten kylä kuului Katisten omistuksiin jo tuona aikana. Kruununmylly tuli Katisten ratsutilan omistukseen 1700-luvulla. Katisten kartano on syntyi 1800-luvun alkupuolella vanhasta Kantolan säteristä ja Mäskälän Katisten ratsutilasta. 1800-luvun lopulla myös Katumajärven itäpuoliset alueet, ns. Paavolankulma, liitettiin Katisiin. Katisten kartanoalue ulottui Luukkaanlahden rannalle. Vuonna 1862 valmistunut Helsinki - Hämeenlinna rautatie halkaisi Luukkaanlahden ja kartanon välisen alueen.
Mäskälän asutuksen muinaisuudesta todistavat Katisten kartanon ympäristön lukuisat rautakautiset hautarauniot ja kalmistot. Laajan puiston ympäröimä punatiilinen päärakennus on rakennettu kauppias J.F. Lönnholzin toimesta vuosina 1860–62. Rakennuksen suunnittelijaksi on mainittu sekä ääninarkkitehti C.A. Edelfelt että lääninkonduktööri C.A. Caween. On mahdollista, että kartano on suunniteltu Edelfeltin ja Caweenin yhteistyönä. Tyyliltään rakennus on uusgoottilaista virtausta. Kartanoa ympäröivät kiviaidat ja puutarhan kiviladelma on tehty nälkävuosien aikana 1867–68. Kartanon vanha puinen 36 m pitkä päärakennus on vanhimmilta osiltaan oletettavasti 1700-luvun loppupuolelta. Nykyasunsa se on saanut 1800-luvulla.
Kartanoalueella on myös tiilikoristeinen harmaakivinen makasiini ilmeisesti 1800-luvun puolivälistä. Harmaakivinen talli ja tiilinavetta ovat 1920-luvulta. Pihapiirissä on myös pajarakennus, vaunuvaja ja entinen kanala 1900-luvun alusta. Katisten kartanon kulttuurimaisemaan kuuluu myös vanha maantie Katumajärven länsipuolella. Katisten kartano on ollut Krogius-suvun omistuksessa vuodesta 1966 lähtien. Sen rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1990.
Pokrinniemi
Katumajärven rannalla oleva Riemulan palstatila Pokrinniemessä erotettiin 1898 Yli-Patailan maista. Vuosisadan vaihteessa rakennettu hirsinen huvila toimi Vanajan pappilana vuosina 1926–55. Riemula oli Hämeenlinnan Verkatehdas Oy:n henkilökunnan käytössä 1950-luvulla, jolloin rakennettiin uusi asuinrakennus Mika Ernon suunnitelmien mukaan 1955. Vuonna 1969 Riemula siirtyi takaisin Katisten kartanon omistukseen.
Katumajärven rannalla sijaitseva Pokrin hirsinen jugendtyylinen huvilarakennus on noin vuodelta 1916. Pokrin palstatila erotettiin vuorineuvoksetar Fanny Ruthille vuonna 1915 Katisten kartanon omistuksessa olevasta Yli-Patailan tilasta. Niemen kärjessä oli tuolloin kaksikerroksinen hirsihuvila Gotthem, jonka Ruth korvasi uudella huvilalla. Samalta ajalta on myös pienempi hirsirunkoinen asuinrakennus huvilan vieressä. Pokrin huvila siirtyi 1920-luvulla takaisin Katisten kartanon omistukseen.
Katinen tänään
Vuosien 1970 ja 1980 Katisiin syntyi kokonainen asumalähiö. ”Huhtamäentalo” sekä Sotaveteraanitalo olivat varhaisimpia rakennuksia. Huhtamäen talot oli rakennettu Huhtamäki-yhtiön työväelle ja vieläkin taloja kutsutaan vanhalla nimellään. Idänpääntien varrella olevien rivitalojen paikalla oli muutama punainen torppa, jotka purettiin pois muun rakentamisen alta. Katistentie 100:n aravatalot rakensi Kummila vuonna 1974. Taloihin muutti enimmäkseen lapsiperheitä. Alue on kaunista asuinseutua Kutalanjokineen ja Katumanjärvineen, jossa on myös kunnan uimaranta. Verkkotien, Nuottatien ja Tylliläntien isot kerrostalot rakennettiin valtatie 10:n ja Katumajärven väliselle alueelle 1970-luvulla.
Katisten asukasyhdistys aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Katistentie 100:ssa asuvien asukkaiden toimesta. Asukasyhdistys on kehittämässä yhteisöllistä senioriasumisen mallia, jossa huomioidaan ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä niin, että tarve laitos- ja vanhustentalojen paikoista vähenisi. Yhdistys on kehittänyt asukkaille myös monenlaista toimintaa.
Kartanonranta
Vuonna 2011 käynnistyi Katisten alueella uuden pari- ja pientaloalueen rakentaminen, joka on nimetty Kartanonrannaksi. Alue rajoittuu Katumajärveen ja järven rannat on tarkoitus ottaa virkistyskäyttöön. Alue rajoittuu Katisten kartanoon.
Lähteet
Happonen, Riikka. Kartanonranta nousee 10 vuodessa. Hämeen Sanomat 29.3.2011. ARVI-paikallistietokanta
Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011
Katisten asukasyhdistys ry. Kyläsuunnitelma 2009. Esite
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Tuominen, Taija. Katinen on vanhinta. Uhrikivet ja muinaishaudat kertovat vanhasta ausutuksesta. Kaupunkiuutiset 11.8.1996. ARVI-paikallistietokanta
Tuomisto, Marjatta. Katisten alueen asukasyhdistys. Blogi
Vilkuna, Anna - Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7